Suomen runsaimman päiväpetolinnun, varpushaukan, elinkierto on muuttunut ilmastonmuutoksen myötä. Journal of Avian Biology -sarjassa julkaistun artikkelin mukaan lajin kevätmuuton alku, pesinnän ajoittuminen sekä syysmuuton alku ja puoliväli ovat aikaistuneet noin kymmenen vuorokautta vuosina 1979-2007. Muuton ja pesinnän aikaistumisesta huolimatta lajin talvehtimisalueet eivät ole muuttuneet 1960-luvulta lähtien.
Lue lisääSaalistuspaine on yksi keskeisistä syistä miksi eläimet esiintyvät usein parvissa. Tämä johtuu siitä, että ryhmässä peto huomataan aikaisemmin ja parvessa petoa voidaan hämätä, jolloin pedon on hankalampi valita yksittäistä kohdetta ja yksittäisen yksilön riski joutua saaliiksi on siten pienempi kuin yksinään. Haahkanaaraista valtaosa muodostaa alkukesästä poikuehoitoryhmiä, ja vain kaikkein hyväkuntoisimmat naaraat hoitavat poikasiaan yksin. Haahkanaaraat…
Lue lisääKeskiviikkoiltana 29.9.2010 julkistettiin Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Länsi-Uudenmaan luonto- ja ympäristötiedoista kertova internet-portaali. Portaali on osa laajempaa pitkäaikaisseurantojen verkostoa (Long-Term Ecological Research Network, LTER), joka on saanut EU:n Life+ -rahoitusta (ns. VACCIA projekti, Vulnerability Assessment of ecosystem services for Climate Change Impacts and Adaptation). Portaaliin löydät osoitteesta:
Lue lisää@font-face { font-family: "Arial Unicode MS"; }p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal { margin: 0cm 0cm 0.0001pt; font-size: 12pt; font-family: "Times New Roman"; }div.Section1 { page: Section1; Ilmasto vaikuttaa lintujen muuton ajoittumiseen, ja ilmastonmuutoksen myötä useiden lajien on todettu saapuvan keväisin yhä aikaisemmin. Kaikki lajit eivät kuitenkaan ole aikaistaneet muuttoaan, ja muuttoaan aikaistaneetkin lajit voivat saapua myöhässä suhteessa…
Lue lisääHangon lintuasemalla seurattiin lauantaina 25.9. poikkeuksellisen näyttävää närhimuuttoa. Päivän mittaan aseman vakiohavainnointipisteen, "bunkkerin", ohitti 3265 närheä. Niistä moni jatkoi vaellustaan merelle kohti länttä, mutta valtaosa palasi takaisin mantereen ylle. Suurimmassa parvessa oli lähes 500 närheä, ja aseman vanha muuttoennätys (1259m, 3.10.2003) ylittyi yli tuhannella linnulla. Monipuolisen lintupäivän muita menijöitä olivat mm. varpushaukka 477m 9p, rautiainen…
Lue lisääJoitakin viikkoja sitten sisämaassa käynnistynyt hömötiaisvaellus saavutti viikonloppuna Haliaksen. Lauantaina asemalla laskettiin 187 muuttavaa hömötiaista, sunnuntaina jo 562 ja maanantaina lenseän länsituulen vallitessa huimat 2971 yksilöä, joista 188 rengastettiin. Samalla siirtyi historiaan aseman vanha muuttoennätys vuodelta 2002 (1279m). Maanantaina havaittiin jonkin verran myös muita tiaisia: 494 muuttavaa kuusitiaista (42 rengastusta), 295 sinitiaista (7 reng) ja…
Lue lisääPitkän hellejakson jälkeen ensimmäinen viileämpi, sateisempi ja pohjoistuulinen päivä toi tullessaan mahtavaa lintumenoa. Perjantai-iltana asemalle saapunut Tringan nuorisojaoston rytmiryhmä pääsi lauantaina nauttimaan poikkeuksellisen hienosta kahlaajamuutosta.
Lue lisääLintuaseman kulkuluvista ja varauksista vastaa asemanhoitaja Aleksi Lehikoinen aikavälillä 11.6.-3.8.2010. Kesän varauskalenteri on päivitetty sivuille. Tilaa on runsaasti läpi kesän. Hyvää kesää!
Lue lisääHaliaksen vuosittaisista rengastusmääristä ja ennätysmuutoista kertovat taulukot on päivitetty aseman sivuille. Lisäksi kymmenen parhaan rengastuspäivän tilastot löytyvät sivuilta, ja tästä taulukosta löytyy ennätyspäivien viisi runsainta rengastuslajia. Tilastot löytyvät tästä linkistä. Vuosi 2009 oli rengastusmääriltään hieman keskiarvoa parempi, mutta ilman kuusitiaisten massiivista vaellusta (3491 reng.) olisi vuosi jäänyt selvästi keskiarvon alapuolelle. 6.10.2009 rikkoutui 300 000 rengastuksen…
Lue lisääHangon lintuaseman aineistoa on hyödynnetty perjantaina 5.3. tarkastetussa Andreas Lindénin väitöskirjassa. Väitöskirja käsittelee populaatiodynamiikkaan vaikuttavien ympäristötekijöiden mallintamista. Lindénin väitöskirjan viidestä osatyöstä kolme käsittelee lintuja. Väitöskirjan toisessa osatyössä tarkastellaan käpytikan vaelluskäyttäytymiseen ja pesimäkannan kannanvaihteluihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa on hyödynnetty Haliaksen käpytikkamuuttoaineistoa. Tulosten perusteella kuusen voimakkaasti vaihteleva käpysato vaikuttaa käpytikkojen vaellusaktiivisuuteen. Kuusen käpykatovuosina tikat vaeltavat aktiivisesti, kun…
Lue lisää