Vuoden lintu

Vuoden lintu

Vuoden lintu on BirdLife Suomen koordinoimana tutkimushanke, jossa kerätään tehostetusti tietoja lintulajien nykytilasta koko maassa.

Vuoden linnut ovat yleensä harvalukuisia ja/tai huonosti tunnettuja lajeja, ja valinnan perusteena on lisäksi usein lajin voimakas taantuminen tai runsastuminen, josta halutaan lisää tietoa. Tringan toimialueen osalta hankkeen tuloksia on julkaistu Tringa-lehdessä ja valtakunnallisia tuloksia Linnut-vuosikirjoissa.

Tervapääsky (Apus apus) © Micha Fager

Vuoden 2026 lintu on tervapääsky

Erittäin uhanalainen tervapääsky on BirdLifen vuoden lintu 2026. Tervapääsky on voimakkaasti vähentynyt laji, jota voidaan auttaa suojelemalla ja lisäämällä sen pesäpaikkoja. Tarvitsemme myös lisää tietoa lajin esiintymisestä.
Lisätietoja BirdLife Suomen sivulta: Tervapääsky – vuoden lintu 2026

Tringan tavoitteena on kartoittaa lajin tarkat pesimäpaikat pääkaupunkiseudulla tänä kesänä. Kaikki ovat tervetulleita mukaan! Jo oman pihan tai parvekkeen havainnot auttavat paljon.

Pikaohje: Tervapääskyjen pesintähavaintojen ilmoittaminen Tiiraan kesä-heinäkuun ajan

1. Paikan ilmoitus

• Ilmoita havaintopaikka ja linnun (pesän) paikka samaan pisteeseen vanhassa Tiirassa. Uudessa Tiirassa voi merkitä pelkän linnun eli pesän paikan: mutta ilmoita eri pesät omana havaintona.
• Sijoita paikka tarkasti kartalle niin, että koordinaatit kertovat millä puolella ja missä kohtaa rakennusta pesä on

2. Laita rasti kohtaan Pesintään viittaava havainto/Pesintä

3. Lisätietoihin

• Sen seinän ilmansuunta, jolla pesä sijaitsee
• Rakennuksen osoite rappuineen
• Pesäkolojen lukumäärä
• Pesäkolojen tyyppi (katonraja, pönttö, puunkolo tms.)

Tarkka ohje

Mitä ja miksi?

Tervapääsky luokitellaan erittäin uhanalaiseksi, sillä sen kanta on vähentynyt jopa 60 prosenttia 1980-luvulta. Parimääräarvio on 70 000-140 000 (95 000), mutta pitkälti kaupunkilaislajina lintua ei havaita linnustonseuranta-aineistoissa, jotka keskittyvät maaseudulle eli arvio on epätarkka. Kartoituksen tarkoituksena onkin saada ensi kertaa kattava kuva pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) tervapääskyjen pesimäpaikoista. Lisäksi havainnot muista Tringan toimialueen kunnista ovat tervetulleita.

Laji pesii enimmäkseen kaupunkialueen rakennuksissa, kuten katonrajoissa tai tuuletushormeissa. Pesäpaikkojen hävittäminen on kielletty, mutta siitä huolimatta remonttien yhteydessä niitä tuhoutuu, usein tiedonpuutteen vuoksi. Pesimäpaikoista ei ole juurikaan tietoa huolimatta siitä, että laji on yhdyskuntapesijä sekä pesii samoissa paikoissa vuodesta toiseen. Kartoittamalla pesimäpaikat voidaan varmistaa, ettei niitä tulevien remonttien yhteydessä häviä. Tämä on hyvä tilaisuus auttaa konkreettisesti lajin suojelussa!

Miten? 

Kartoitukseen voi osallistua kuka tahansa. Ilmoita havaintosi pesinnöistä Tiira-lintutietopalveluun. Tutustu tarvittaessa Tiiran käyttöohjeisiin. Huomaa, että Tiirasta on kaksi eri versiota: vanha ja uusi. Uuden käyttäminen vaatii ensin rekisteröitymisen vanhassa Tiirassa.

Ilmoita aina pesän (linnun) paikka mahdollisimman tarkasti karttakoordinaatein, että käy ilmi pesän sijainti rakennuksessa. Ilmoita vanhassa Tiirassa havainnointipaikaksi sama piste kuin linnun paikka riippumatta todellisesta havaintopaikasta. Näin havaintoja on helppo tulkita ja koostaa myöhemmin. Älä siis ilmoita havaintopaikkaa ja linnun paikkaa eri pisteisiin! Uudessa Tiirassa voi lisätä vain pesän paikan. Jos haluat ilmoittaa usean pesän sijainnin eri puolella rakennusta tai eri rakennuksissa, ilmoita ne omina havaintoinaan.

Merkitse rasti ruutuun “pesintään viittaava havainto” (vanha Tiira) tai “pesintä” (uusi Tiira). Kirjaa lisätietoihin rakennuksen osoite rappuineen sekä pesäpaikan seinustan ilmansuunta. Lisätietokentässä voit myös eritellä tarkemmin pesintöjä, esimerkiksi pesäkolojen lukumäärää tai tyyppiä (pönttö, rakennus, puunkolo tms.). Kaikki havainnot ovat tärkeitä ja tervetulleita!

Uuden Tiiran kuvaohje

Kirjaa päivämäärä ja mielellään havaintoaika. Valitse kunta. Paina “valitse kartalta” -nappia.

Etsi kartalta pesän paikka. Paina alhaalta lukkoa: näin havainnoijan ja linnun paikka ovat sama. Klikkaa kartasta mahdollisen tarkka paikka pesälle.

Kirjaa pesien lukumäärä. Laita tilaksi “p”. Rastita “pesintä”. Kirjaa lisätietoihin: seinän ilmansuunta, osoite rappuineen, pesäkolon tyyppi (katonraja, pönttö, tms.)

Vanhan Tiiran kuvaohje

Paina “Hae paikka kartalta”. Etsi kartalta pesän paikka. Karttaa voi zoomata klikkaamalla. Valitse ylärivistä kiikarin kuva ja sijoita havainnoija pesän paikalle ja klikkaa linnun paikaksi “sama kuin yllä”. Kirjaa kunta ja kaupunginosa. Paina hyväksy.

Kirjaa havaintopäivä ja mielellään aika. Valitse lajiksi tervapääsky. Kirjaa pesien lukumäärä, laita tilaksi “p” ja rastita “pesintään viittaava havainto” (linnunpesän symbolin alla). Kirjaa lisätietoihin seinän ilmansuunta, osoite rappuineen, ja pesäkolon tyyppi (katonraja, pönttö, tms.)

Kartoitusalue

Kartoitusalue on Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Tarkempi aluejako menee kaupunginosien mukaan. Muista Tringan alueen kunnista voi myös mielellään ilmoittaa havaintoja. Pääkaupunkiseudulla seuraamme havaintojen kertymistä kaupunginosittain ja tiedotamme mahdollisesti myöhemmin, jos tarvitsemme joltain alueelta lisää havaintoja.

Välineet ja kirjanpito

Laskentaan ei tarvitse erityisiä välineitä.

Jos haluat kartoittaa useamman rakennuksen, kannattaa pitää kirjaa pesien sijainneista. Yksi tapa on merkitä paikan päällä pesä Google Mapsiin (mobiililla paina pitkään ja tallenna merkki. Lisää muistiinpanoihin havainnon numero) ja sitten myöhemmin lisätä havainto Tiiraan. Suoraan kentällä Tiiraan havainnon vieminen vie aikaa itse havainnoinnilta. Pidä kuitenkin huoli siitä, että kirjaat omiin muistiinpanoihisi kaikki tarvittavat tiedot, ja etteivät havainnot menisi sekaisin. 

Osoitteen voi tarkistaa Google Mapsista tai Karttapaikasta. Rapun saa selville parhaiten paikan päällä. Uudessa Tiirassa, joka toimii sekä tietokoneella että mobiililaitteella, on paikannustoiminto. Tarpeeksi tarkkaa ja ajantasaista paperikarttaa voi myös hyödyntää kentällä.

Kiikarit auttavat pesäkolojen määrän laskemisessa. Muistiinpanovälineet ovat hyödylliset, etenkin jos aikoo kartoittaa useampia rakennuksia tai kortteleita.

Tervapääskyn ja pesivän linnun tunnistaminen

Pesivän linnun tunnistaa rakennuksen tai kolon sisältä kuuluvasta kirkunasta tai siitä, että se lentää sisään pesäkoloon.

Jos näet toistuvasti matalalla rakennuksen yllä tervapääskyparven, mutta et onnistu paikallistamaan pesää, voit ilmoittaa parven Tiiraan. Kerro tällöin lisätiedoissa, että epäilet pesintää.

Tervapääsky on helppo tunnistaa sirppimäisestä muodosta, tummasta puvusta ja vaaleasta kurkusta sekä lentotavasta, jossa nopeat siiveniskut vuorottelevat liitämisen kanssa. Pyrstö haarautuu vain vähän, ja muut pääskyt, johon sen voisi sekoittaa, ovat vatsapuolelta vaaleita, kun taas lennossa tervapääsky näyttää täysin mustalta. Tervapääsky laskeutuu vain pesimäpaikalle mennessään, ei koskaan esimerkiksi puun oksille. Helpoin tuntomerkki lienee kaupunkilaisille tuttu kesän merkki eli tervapääskyn kimakka kirkuna ”srr-svrii” (kuuntele täältä). Pesäpoikasilla on oma kirkuva kerjuuäänensä (kuuntele täältä: Patrik Åberg, XC67307).

Nollahavainnot

Jos kartoitit tietyn rakennuksen, korttelin tai kaupunginosan siten, että havainnoit paikalla useampana aamuna/iltana etkä silti havainnut tervapääskyjen pesintää, voit ilmoittaa tämän nollahavainnon Tiiraan. Tällöin merkitse lukumääräksi 0 ja ilmoita lisätiedoissa missä havainnoit ja milloin. Kerro myös jos olet esimerkiksi aiempina vuosina havainnut paikalla pesintöjä. Koska kartoitettava alue on laaja ja tervapääsky on vikkelänä joskus haastava havaita, on silti paras keskittyä pesintöjen etsimiseen ja ilmoittamiseen.

Havainnointiaika

Havaintojen keruuaika on kesä-heinäkuu, jolloin tervapääsky pesii. Pesäpoikasten ruokinta-aika, jolloin pesät ovat helpoiten löydettävissä, sijoittuu juhannuksen jälkeiseen aikaan, etenkin heinäkuun puoleen väliin.

Paras havainnointiaika on aamulla ennen kello kahdeksaa sekä tunti ennen auringon laskua, kun linnut ovat aktiivisimpia ja lähellä pesiä. Kartoitus on paras tehdä hyvällä kelillä (vähätuulinen ja sateeton), kun linnut ovat lennossa ja lähellä pesimäpaikkaa.

Noin puiden latvustojen korkeudella tai juuri rakennusten tasalla, matalalla lentävät linnut ovat luultavasti lähellä pesiä. Tervapääsky käy pesällä harvakseltaan. On siis paras havainnoida jotain rakennusta pidempään tai useampana päivänä, jotta pesinnästä voi varmistua.

Lopuksi

Tiedotamme kartoituksen etenemisestä ja mahdollisista lisäkartoitusten tarpeesta kesän kuluessa. Raportoimme elokuun aikana laskennan tuloksista kotisivuilla ja Tringa-lehdessä.

Tervapääskykoordinaattorina toimii Minna Ursin. Kaikki kartoitukseen ja tervapääskyyn liittyvät kysymykset voi matalalla kynnyksellä lähettää osoitteeseen tervapaasky(ät)tringa.fi.

Lue lisää Lullulan alueen tervapääskylaskennoista: Tervapääskyprojekti Raaseporissa – Tornseglarprojekt i Raseborg 2026