Vuoden 2024 vuoden lintu on selkälokki. Vuoden lintu -projektissa kerätään tietoa selkälokin esiintymisestä sekä pesinnöistä.
Kevään ensimmäisten selkälokkien voi odottaa saapuvan Tringan alueelle maaliskuussa ja laji runsastuu huhtikuun aikana. Tringan alueen suurin pesimäkolonia löytyy Helsingin edustan luodoilta aivan kantakaupungin läheisyydestä.
Selkälokki oli vuoden lintu myös 2013 ja 2003. Tuolla aikavälillä lajin Suomen-kanta taantui 17 prosenttia eli lähes viidenneksen. Yhtenä tärkeimmistä selkälokin vähenemisen syistä on pidetty talvehtimisalueilta saatuja ympäristömyrkkyjä, jotka vaikuttavat erityisesti poikaskuolleisuuteen. Lajin kannanlaskuun havahduttiin Suomenlahdella jo 1970-luvulla.
Vuonna 2018 selkälokin keskimääräiseksi pesimäkannaksi Suomessa arvioitiin 6700 paria. Laji luokitellaan erittäin uhanalaiseksi kannan merkittävän vähenemisen vuoksi. Nimialalajin selkälokkia Larus fuscus fuscus on sanottu ”maailman suomalaisimmaksi linnuksi”, sillä sen maailmankannasta lähes puolet pesii Suomessa. Suomalaisten selkälokkien suurimmat talviparvet ovat Ugandassa.
BirdLife Suomi valitsee lähes joka vuosi vuoden linnun, josta kerätään havaintoja tehostetusti. Vuoden linnut ovat yleensä vähentyneitä, harvalukuisia ja esiintymiseltään vajavaisesti tunnettuja lajeja.