Tringan alueen Lintupaikat

Rönnskärin lintuasema, Rönski, sijaitsee Kirkkonummella, kolmisen kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Saarta lähialueineen hallinnoi puolustusvoimat, joten liikkuminen alueella on rajoitettua ja vaatii aina kulkuluvan. Lisäksi lähisaaristo on osin luonnonsuojelualuetta. Rönski on lintujen muuton kannalta hienolla paikalla ollen Viron ja Porkkalanniemen välisellä muuttoreitillä.

Huhtikuu merkitsee useimpina vuosina havainnoinnin alkua, tosin leutoina keväinä saaressa käydään jo maaliskuussa. Meren valtalajina on haahka, jonka parvista löytyy säännöllisesti myös kyhmyhaahkoja. Niiden havaitsemiseen Rönnskär onkin Suomen parhaita paikkoja. Punarintojen päämuutto on huhtikuussa, ja parhaina päivinä saaressa voidaan rengastaa reilusti yli 200 punarintaa. Petolintuja, kurkia ja peippoja virtaa Suomenlahden yli pohjoiseen.

Toukokuu on kevään monipuolisinta aikaa, jolloin uusia lajeja saapuu päivittäin. Alkupuoli on vielä punarintojen valtakautta, mutta kuun loppupuolen runsain pikkulintu on pajulintu. Muista hyönteissyöjistä leppälintu, pensas-, herne- ja lehtokerttu ovat tavallisimpia. Arktinen muutto osuu useimpina vuosina hienosti Rönnskärille: kuikkalintuja sekä sepel- ja valkoposkihanhia nähdään tavallisesti komeita määriä. Toukokuussa aloitetaan saaristolinnuston systemaattinen seuranta ja tehdään yksi kierros ympäristön luodoilla haahkojen pesälaskennassa. Tavallisesti tulokseksi saadaan noin tuhat pesää.

Kesäkuussa muutto hiljenee, mutta ensimmäisellä viikolla saattaa vielä näkyä muutolla levähtäviä idänuunilintuja, ja mehiläissyöjän tai pikkukultarinnan kaltaisiin harvinaisuuksiin on mahdollisuuksia. Pesimälinnuston seuranta jatkuu poikasrengastuksella. Runsaimman pesimälajin haahkan ohella myös kala- ja harmaalokkeja sekä lapintiiroja pesii runsain määrin. Lisäksi alueella pesii muun muassa tukkasotkia, valkoposkihanhia, merihanhia, isokoskeloita sekä sini- ja harmaasorsia. Pesimälajistoon kuuluu myös uhanalaisia lajeja kuten merikotka, selkälokki ja räyskä.

Heinäkuu on muuttorintamalla hiljaista, mutta sopivien sääolojen sattuessa kahlaajamuutto voi olla näyttävää seurattavaa. Pesimälinnuston seuranta jatkuu, ja kuun lopussa hyönteissyöjien muutto alkaa. Heinäkuu on myös perinteinen talkookuukausi, jolloin on aikaa korjata asemarakennusta, hakata seuraavan vuoden polttopuut ja huoltaa muut huomiota vaativat asiat.

Elokuu on hyönteissyöjien kulta-aikaa. Saaren kautta muuttaa runsaasti pajulintuja, metsäkirvisiä ja kerttuja, joita rengastetaan hyvänä päivänä kymmenittäin. Alkukuusta muuttaa kahlaajia ja merimetsoja, mutta kuun loppupuolella alkaa jo varpushaukkojen aika. Monena vuonna elokuussa on teemapyydetty kehrääjiä ääniatrapin avulla.

Syyskuussa ovat liikkeellä isoimmat lintumassat. Katajat ja metsiköt ovat täynnä tiaisia ja hippiäisiä, ja taivaalla velloo suuria peippo- ja järripeippoparvia. Punarinnat kansoittavat saaren myös syysmuutollaan, ja rautiaisia hihittelee sekä pusikoissa että taivaalla. Vesilintu- ja hanhimuutto on näyttävää myös syksyisin, ja jos kurkien ja sepelkyyhkyjen päämuutto osuu kohdalle, niin taivaalla riittää katsottavaa koko valoisaksi ajaksi.

Lokakuu on hippiäisten, pöllöjen ja harvinaisuuksien kuukausi. Taiga- tai hippäisuunilintuja havaitaan säännöllisen epäsäännöllisesti, ja silloin tällöin saaressa nähdään myös muita idän ihmeitä. Hippiäisten lisäksi pyrstötiaiset ovat joinain vuosina runsaita, ja tali- ja sinitiaisia vaeltaa säännöllisesti. Pöllömäärät eivät yllä koskaan samalle tasolle Hangon lintuaseman kanssa ja huonoimpina vuosina pöllöt saattavat olla tyystin kateissa, mutta parhaina öinä voidaan silti poimia verkoista useita pöllöjä rengastettavaksi.

Marraskuusta alkaen Porkkalan edustalla on talvikausi. Merellä talvehtii tuhatmäärin alleja ja merikotkat partioivat kylmillä rannoilla, mutta useimpina talvina muita lintuja on vähänlaisesti. Käynnit ovat talvikaudella varsin satunnaisia ja viikonloppuihin keskittyviä. Onnekas retkeilijä voi silti havaita pikkukajavan, merisirrin tai hiiripöllön.

Rönnskärin rengastustoiminta on aktiivista, joten saarella kävijä pääsee usein tutustumaan lintuihin myös lähietäisyydeltä. Saarella rengastetaan tätä nykyä joka vuosi noin 3000 lintua, ja koko aseman historian aikana rengastettuja lintuja on liki 240 000.

Rönskin toimintaa hallinnoi “Rönnskärin Lintuaseman Tuki ry”, johon kuuluvat Tringa, Kirkkonummen ympäristöyhdistys ja Kirkkonummen kunta.

Vähintään kymmenen päivää asemalla yhtäjaksoisesti viettäville havainnoijille ja rengastajille voidaan maksaa pientä päivärahaa. Lisätietoja saa asemanhoitajalta.