Hangon lintuasema

Nyt jo 33 vuotta toimineen Hangon lintuaseman julkaisutahti on kiihtynyt voimakkaasti viime vuosina, ja vastaa nykyään esimerkiksi Ruotsin suurten lintuasemien Falsterbon ja Ottenbyn vuosittaista julkaisutehokkuutta. Sadasta julkaisusta on 2000-luvulta 69, joista peräti 11 on vuodelta 2011. Nu 33-åriga Hangö fågelstations publikationstakt har ökat skraftigt de senaste åren, och motsvarar numera t.ex. Sveriges stora fågelstationers Falsterbo…

Tänään koettiin asemalla hieno lintupäivä! Jo yö enteili hyvää, sillä verkoista saatiin neljä sarvipöllöä sekä suo- ja varpuspöllö. Meno kiihtyi heti aamusta. Kalle Mellerin komppaus Gåsörsuddenia kohden pysähtyi Kalskärsbergetille, jossa taksui ruskouunilintu. Koko aseman miehityskaarti kutsuttiin koolle, ja lintu ehdittiin havaita ennen sen katoamistemppua ruovikkoon. Kallen ja Aatun retki jatkui Gåsörsuddenille, josta löytyi ensin tunturikiuru…

Suomessa uhanalaisen valkoselkätikan pesimäkanta on ilahduttavasti runsastunut  viimeisten 15 vuoden aikana. 1990-luvun alun aallonpohjasta kanta on jopa kolminkertaistunut. Voimakkainta kasvu on ollut Suomen itäosissa. Kannankasvun taustalla lienee useita tekijöitä. Lajin parantunut pesimämenestys  ja toisaalta Venäjältä suuntautuvat muuttovaellukset  ovat lisänneet valkoselkätikkojen määrää Suomessa. Lisäksi kannankasvua ovat saattaneet edistää pesimäalueiden suojelutoimet, lehtimetsien suhteellisen osuuden kasvu, talvien leudontuminen…

Rauhallinen lauantaipäivä 10.9. sai asemalla vipinää, kun yli 44 000 lintua asemalla rengastanut Jarmo Ruoho poimi verkosta oudonnäköisen vaalean uunilinnun. Hetken tutkailun jälkeen lintu paljastui balkanin- tai vuoriuunilinnuksi. Lajipari on haastava määrityksellisesti, ja parhain maastotuntomerkki on kutsuääni. Pyydystetty lintu ei äännellyt kädessä, ja se katosi heti vapautuksen jälkeen. Linnun pukutuntomerkit viittasivat kuitenkin enemmän balkaninuunilintuun. Lopullinen…

Asemanhoitajat ovat reissussa 1.-17.7., minkä takia lupia asemalle ei pystytä järjestämään tänä aikana. Hangon lintuasemalla järjestetään talkoot 22.-24.7. Tarkoituksena on huoltaa asemaa syyskautta varten, mutta samalla aikaa jää myös lintujen katseluun. Ohjelmassa on mm. -        sisätilojen maalausta -        puutöiden tekoa -        verkkolinjojen ja polkujen kunnostusta Talkoot…

Hangon lintuaseman varauksia ja kulkulupia hoitaa Aleksi Lehikoinen (aleksi.lehikoinenhelsinki.fi) 1.-30.6. välisenä aikana.

Varpushaukka, joka on tärkein varpuslintujen saalistaja, on aikaistanut syysmuuttoaan ilmastonmuutoksen myötä noin kymmenen vuorokautta 30 vuoden aikana. Runsaimpien varpuslintulajien syysmuuton ajankohta ei puolestaan ole muuttunut juurikaan. Haukkamuuton aikaistuminen on johtanutkin siihen, että yhä suurempi osa varpushaukoista muuttaa syksyisin samaan aikaan tropiikissa talvehtivien kaukomuuttajien kanssa. Sen sijaan varpushaukkojen ja Euroopassa sekä Välimeren alueella talvehtivien lähimuuttajien syysmuuttoaikojen…

Onni suosi tiistaina rengastusvuorossa ollutta Markus Pihaa, kun kolmatta päivää niemellä pörrännyt turturikyyhky narahti verkkoon. Tämä oli vasta kolmas turturikyyhkyrengastus koko aseman historiassa, ja koko Suomessakin lajia on rengastettu alle 40 yksilöä. Verkkoon eksyi myöhemmin myös 2kv pikkusieppo.

Hangon lintuasemalla havaittiin Tornien taistossa 101 lajia, mikä riitti koko maassa jaettuun kolmanteen ja Tringan alueen parhaaseen sijaan. Päivälle uusia lajeja havaittiin myös taiston jälkeen. Koko päivän lajisaldo kipusi Haliaksella 111:een, joka on kolmanneksi paras päiväsumma aseman historian aikana.

Haliaksen viime vuoden lajikohtaiset rengastustiedot on lisätty sivuilta ladattaviin pdf-tiedostoihin. Tiedostot on ladattavissa täältä.