Vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa käydään jälleen läpi Tringan alkuvuoden suojelutoimintaa. Viimevuotiseen tapaan katsauksia julkaistaan tänä vuonna kolme, ja ajankohtaisista suojeluasioista tiedotetaan tarvittaessa myös katsausten välissä. Vuosi käynnistyi lausuttavien asioiden suhteen verraten hiljaisena. Suojelutyössä on tämän vuoksi varsinaisten kaavalausuntojen ohella edistetty mm. Viikin jäteaseman toiminnasta aiheutuneen luontovahingon korjaamista, kuningaskalastajan tunnettujen talvehtimispaikkojen suojelua ja lintuturvallisen rakentamisen aloitepohjaa valtakunnallista jakelua varten.
1) Jätimme 11.1. mielipiteen Länsisataman laajentamisen YVA-selostuksesta. Laajentamishankkeen tarkoituksena on keskittää Tallinnan ja Helsingin välinen matkustajaliikenne Länsisatamaan, ja hankkeen eri vaihtoehtoihin liittyy useita potentiaalisia negatiivisia luontovaikutuksia. Keskityimme mielipiteessämme satamatunnelin rakentamisen ja toiminnan aikaisiin linnustovaikutuksiin: hankkeen edetessä tulee laatia ajantasaiset linnustoselvitykset, rajata kaavoituksessa paalutuksen kaltaiset työvaiheet suoritettavaksi lintujen pesimäajan ulkopuolella ja varmistua siitä, että Rysäkarin väylän mahdollisesti kasvava vesiliikenne ei aiheuta häiriötä levähtäville ja talvehtiville alleille. Koko mielipiteen voi lukea täältä.
2) Östersundomin lintuvesien hoito- ja käyttösuunnitelma on vihdoin loppusuoralla, ja jätimme 11.3. mielipiteen HKS-luonnoksesta. Pitkään odotettu ja kaivattu suunnitelma on erinomaisesti valmisteltu ja perusteellinen, ja suunnitelman valmisteluvaiheen vuorovaikutus on ollut niin ikään toimivaa. HKS:ssa osoitetaan kattavia kunnostus- ja hoitotoimia Östersundomin alueen kaikille merenlahdille (pl. Porvarinlahti, joka on perusteilla erillisenä ls-alueena ja jolle laaditaan oma HKS), ja samaten virkistyskäyttöön ja infraan liittyvät toimenpiteet ovat hyvin perusteltuja. Korostimme mielipiteessämme sitä, että HKS on hyvä pohja alueen linnustoarvojen parantamiselle, mutta suunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen on tartuttava päättäväisesti ja ripeästi hoito- ja kunnostustoimet edellä. Mielipiteen voi lukea täältä.
3) Haimme viime kesänä valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta liittyen Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavaan, ja KHO on ottanut asian käsiteltäväksi. Jätimme asiassa 27.3. vastaselityksen KHO:lle vastineena Espoon kaupunginhallituksen selitykseen. Asiassa ei Espoon kaupunginhallituksen selityksen myötä ole tullut esille mitään uutta, eivätkä kaupunki tai konsultit ole missään vaiheessa prosessia avanneet arviotaan tuulivoimalan aiheuttamasta kymmenestä kuolemasta vuosittain. Tiivistimme vastaselitykseen argumenttimme mahdollisimman ytimekkäästi ja toistimme aiemmat vaatimuksemme kaavan ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen kumoamisesta. Vastaselitys on luettavissa täällä.
4) Kuningaskalastaja on luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojeltava eliölaji. Tästä huolimatta lajin tärkeitä esiintymispaikkoja ei ole suojeltu suoraan lain nojalla, vaan näiden paikkojen suojelemiseksi tarvitaan ELY-keskuksen tekemä rajaus- ja suojelupäätös. Yhtenä vastineena Helsingin kaupungin Mustapurolla tekemille puronvarsien raivauksille lähetimme ELY-keskukselle pyynnön suojelupäätöksen tekemisestä koskien kuningaskalastajan tärkeitä talvehtimisalueita pk-seudulla. Päätös olisi nähdäksemme tarkoituksenmukaista tehdä määräaikaisena. Suojelupäätöskirjelmän voi lukea täältä.
5) Jätimme 2.4. mielipiteen Fastholman teknisen huollon alueen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavoituksen tarkoituksena on vakiinnuttaa ja kehittää Fastholman lumenvastaanottopaikan toimintaa alueella. Korostimme mielipiteessämme sitä, että lumenvastaanottopaikan toiminnasta Natura-alueen läheisyydessä tulee luopua ja toiminta siirtää sellaiseen paikkaan, jossa siihen ei liity yhtä suuria epävarmuuksia ja ympäristöhaittojen riskiä. Hulevesirakenteiden kehittäminen on sinänsä hyvä asia, mutta rakenteista huolimatta purkuvesistöön koituisi toiminnasta kuormitusta mm. lisääntyvän typen myötä. Nostimme esille myös Natura-arvion sekä ajantasaisen linnustoselvityksen tarpeen. Mielipide on luettavissa täällä.
6) Viikin vanhan puhdistamon alueella sijaitsevan jäteaseman toiminta on herättänyt pitkään huolta Vanhankaupunginlahden linnuston suhteen. Jäteasema ylläpitää suurta joukkoa alueella pesimättömiä variksia biojätteiden käsittelyn ja välivarastoinnin vuoksi, ja tämä pitkään jatkunut toiminta on johtanut luonnonsuojelulaissa kielletyn luontovahingon aiheutumiseen. Luontovahinko on kohdistunut useisiin Vanhankaupunginlahden Natura-alueen suojeluperustaisiin lajeihin. Jätimme tämän vuoksi 16.4. ELY-keskukselle luonnonsuojelulain mukaisen vireillepanopyynnön Viikin jäteaseman toiminnasta aiheutuneen luontovahingon korjaamiseksi. Suuret kiitokset Hannu Sarvanteelle avusta asiassa sekä erityisesti kirjoittamastaan asiantuntijalausunnosta, jonka liitimme pyynnön oheen. Asiasta tulee myöhemmin erillinen uutinen, jossa vireillepanopyyntöä ja luontovahinkoa avataan pidemmin. Koko vireillepanopyyntö on kuitenkin jo luettavissa kotisivuillamme.
***
Muissa asioissa mainittakoon, että lintuturvallisen rakentamisen aloitepohja on valmistunut ja vapaasti kenen tahansa ladattavissa ja käytettävissä BirdLifen yhdistyspalvelujen kautta. Toivomme, että vastaavia aloitteita tullaan laatimaan ahkerasti eri puolilla Suomea ja että lintuturvallinen rakentaminen etenee mahdollisimman monessa kunnassa!
Tringan suojelutyö jatkuu keväällä mm. Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavan sekä Espoon yleiskaavan 2060 kommentoinnilla. Seuraavaa suojelukatsausta voi odotella loppukesästä, mutta sitä ennenkin uutisoidaan tärkeistä suojeluasioista ja suojelusihteeriin sekä -toimikuntaan voi olla matalalla kynnyksellä yhteydessä suojeluasioihin liittyen.
Suojelutoimikunnan puolesta
Juho Leppänen
Suojelusihteeri