Tringa jätti mielipiteen Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden luonnoksesta

Huuhkaja (Bubo bubo) © Micha Fager

Östersundomin alueen maankäytön suunnittelu etenee ja Helsingin kaupunki laatii alueelle osayleiskaavaa. Vuoden 2022 syksyllä nähtävillä olleiden maankäyttöskenaarioiden jälkeen prosessi eteni kuluvana syksynä osayleiskaavan suunnitteluperiaatteiden luonnokseen, josta myös Tringa jätti mielipiteensä lokakuun alussa. Vaikka alueelle tavoitellun rakentamisen mittakaava on tullut hieman alaspäin raskaimman maankäytön skenaarioista, on suunnitteluperiaateluonnoksessa esitelty tavoite yli 40 000 uudesta asukkaasta liian suuri Östersundomin alueen merkittävien linnustoarvojen turvaamisen kannalta. Tringan kanta on, että tätä tavoitetta tulee jatkosuunnittelussa tarkentaa selkeästi pienemmäksi. 

Periaateluonnos ansaitsee kiitoksen uusien potentiaalisten suojelualueiden osoittamisesta erityisesti Salmenkallion ja Talosaaren metsien sekä Porvoon moottoritien pohjoispuolisten Sipoonkorven seudun MAALI-alueeseen kuuluvien kohteiden osalta. Mahdollisimman laajoilla suojelualuerajauksilla voidaan edesauttaa sekä metsämaan yhtenäisyyden säilyttämistä että ekologisten yhteyksien ylläpitämistä. Nostimme mielipiteessämme esille myös Östersundomin lintuvesien MAALI-aluerajaukseen kuuluvien Natura-alueen ulkopuolisten alueiden suojelutarpeen ja riittävien suojavyöhykkeiden osoittamisen tärkeiden lintulahtien ympärille. Östersundomin lintuvesien kannalta erityisen ongelmallista on periaateluonnoksessa Karlvikin pohjoispuolelle osoitettu rakentaminen. 

Tärkeiden lintuvesien ohella osayleiskaavan suunnittelualueella on laajalti koko Helsingin merkittävintä ja edustavinta metsälinnuston pesimäaluetta. Periaateluonnoksen mukainen rakentaminen ja asukasmäärätavoitteen tuoma virkistyskäyttöpaineen ja häiriövaikutuksen lisääntyminen johtaisivat hyvin todennäköisesti mm. mehiläishaukan, huuhkajan ja sääksen katoamiseen Östersundomin alueen pesimälinnustosta ja tekisivät laajoista alueista heikkolaatuisia tai elinkelvottomia metsäkanalinnuille ja kehrääjälle. Lisäksi mm. metsätiaisten ja tikkojen pesimämahdollisuudet heikentyisivät ja pyyn sekä töyhtötiaisen kulku eri metsäalueiden välillä pahimmillaan estyisi kokonaan. Joidenkin lajien kohdalla haittavaikutuksia voidaan osittain lieventää, mutta yli 40 000 asukkaan virkistyskäytöstä aiheutuvaa voimakasta häiriövaikutuksen kasvua ei ole nyt nähtävillä olleiden kaltaisilla suunnitteluperiaatteilla mahdollista vähentää häiriöalttiin metsälinnuston kannalta riittävästi. 

Östersundomin osayleiskaavaluonnos tulee aikataulun mukaisesti nähtäville vuoden 2024 aikana. 

Tringan mielipide on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

150 150 Juho Leppänen
Kirjoita jotakin