Tämän vuoden ensimmäinen suojelukatsaus saapuu poikkeuksellisesti vasta keskikesää lähestyttäessä, sillä lausuttavia asioita oli alkukevääseen saakka tavanomaista vähemmän. Tringan suojelutoiminnan alkuvuoteen mahtui mm. vesilintujen talvilaskennan koordinointia Läntisellä Uudellamaalla, tulevan MAALI-alueverkoston päivitykseen liittyvää työtä ja tulevien kartoitusten suunnittelua. Tässä yhteydessä mainittakoon, että Tringan seuraavat IBA-kartoitukset ovat vuorossa keväällä 2028, jolloin on tarkoitus kartoittaa Kirkkonummen saariston IBA-alue. Vesilintujen talvilaskennan tuloksia puolestaan kootaan tämän vuoden syyspuolella. Molemmista asioista (ja esimerkiksi mahdollisista kartoitussuunnitelman muutoksista) tiedotetaan tarkemmin tuonnempana.
Lisäksi olemme täydentäneet viimevuotista Nuuksion IBA-alueen kartoitusta paikkaamalla viime vuonna ilmoittamatta jääneitä laskentaruutuja. Tästä asiasta suuret kiitokset asianosaisille! Olemme myös olleet mukana sidosryhmätyöskentelyssä mm. Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjausten päivitystyön osalta.
1) lähetimme 13.4. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton liittyen lautakunnan lausuntoon Uudenmaan VISIO-maakuntakaavaluonnoksesta. Lautakunnan käsiteltävänä ollut lausuntoehdotus sisälsi esityksen poistaa kaavakartalta IBA- ja FINIBA-alueita sekä ekologisesti merkittäviä vedenalaisia meriluontokohteita koskevat luo-merkinnät (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue). Pidimme luo-merkintää erittäin tärkeänä edistysaskeleena, ja esitimme, että myös Helsingin kaupungin tulee tukea tätä askelta lausunnossaan. Lautakunta asettui kokouksessaan kanssamme samalle kannalle. Kannanoton voi lukea täältä.
2) VISIO-maakuntakaavaluonnosta koskeva mielipiteemme lähti matkaan 8.5. Korostimme mielipiteessämme tärkeiden lintualueiden osoittamista kaavakartalla luo-merkinnällä, maakunnallisesti merkittävien aurinkovoimaloiden raja-arvon täsmentämistä 50 hehtaarista 15 hehtaariin sekä nykyisten suojelualueiden laajentamista ja uusien perustamista kaavan jatkosuunnittelussa. Tärkeiden lintualueiden osalta huomautimme, että FINIBA-alueiden sijasta tarkoituksenmukaisempaa on kohdistaa kaavamerkintä MAALI-alueisiin. MAALI-alueverkosto edustaa parhaan saatavilla olevan tiedon mukaisia Uudenmaan arvokkaimpia ja tärkeimpiä linnustokohteita, kun taas vuosituhannen taitteessa toteutettu FINIBA-hanke on monilta osin vanhentunut. Koko mielipiteen pääsee lukemaan täältä.
3) jätimme 10.5. lausunnon valkoposkihanhien ja merimetsojen suojametsästyksen sallimista koskevasta lakiesityksestä. Tringa pitää esitystä poikkeuksellisen heikkolaatuisena, puutteellisesti valmisteltuna ja ennen kaikkea yksiselitteisen lainvastaisena: esitys johtaisi kaikkien lintulajien oikeudellisen suojelun perustan murenemiseen, lintudirektiivin räikeään rikkomiseen sekä perustuslain turvaamien perusoikeuksien kaventamiseen. Vaikka esitys keskittyy kahteen lintulajiin, näiden lajien ympärivuotisen metsästyksen vaikutukset ulottuisivat kaikkiin samoilla alueilla pesiviin ja levähtäviin lintulajeihin ja laajemmin elinympäristöihin. Lisäksi valkoposkihanhi ja merimetso asetettaisiin perusteetta eriarvoiseen asemaan kaikkien, myös rauhoittamattomien, lintulajien kanssa. Perusoikeuksien kaventaminen taas liittyy siihen, että mikäli metsästys sallittaisiin ilman poikkeuslupamenettelyä, ei olisi olemassa päätöstä, johon muutosta voisi hakea. Tämä on vastoin perustuslain 20.2 §:ssä esitettyä julkisen vallan velvoitetta turvata jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon, ja samalla tällainen muutos rikkoisi Aarhusin sopimuksen 1998 sitoumuksia ja edustaisi merkittävää heikennystä oikeusvaltioperiaatteeseen. Sivuhuomiona myös Maaseudun Tulevaisuus uutisoi asiasta nostaen lausuntoamme näkyvästi esille, minkä ansiosta Tringan toimiston sähköpostiin tuli sangen ärtynyttä kansalaispalautetta. Lausunnon voi kokonaisuudessaan lukea täällä.
4) jätimme 1.6. mielipiteen Gardenian ympäristön asemakaavan ja asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Korostimme, että Gardenian alueelle suunniteltava asuinrakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa lintuystävällisen rakentamisen periaatteita noudattaen. Tutkimustilan eteläpuolisten peltojen kaavoituksen osalta totesimme, että peltoalueiden merkitys levähdys- ja ruokailualueena tulee turvata, jonka lisäksi kaavoituksessa tulee tarkastella pelloilta ojiin ja edelleen Vanhankaupunginlahteen valuvan maa-aineksen ja muun kuormituksen tilaa ja pyrkiä vähentämään tätä kokonaiskuormitusta. Lisäksi huomioimme, että Gardenian alueen merkitystä Vanhankaupunginlahden virkistyskäytölle on syytä pitää esillä jatkosuunnittelussa. Mielipide on luettavissa täällä.
5) Helsingin luonnonhoidon linjausten osan 2 (kedot, niityt ja maisemapellot) työohjeen luonnos oli nähtävillä loppukeväästä, ja jätimme luonnoksesta mielipiteen 7.6. Pidimme luonnosta erinomaisen hyvin valmisteltuna ja perusteellisena, ja totesimme sekä linjausperiaatteiden että työohjeen kehittyneen ilahduttavasti yhä enemmän linnustoa huomioivaan suuntaan työn edetessä. Avointen ja puoliavointen alueiden linnusto huomioidaan työohjeessa hoitokäytännöissä, niittoon liittyvissä ohjeissa ja muissa toimenpiteissä. Koko mielipide on nähtävillä täällä.
6. lähetimme 9.6. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle yhteisen kannanoton koskien Helsingin pientalotonttitarjonnan lisäämistä. Lautakunnan käsiteltävänä oli ehdotus lukuisten uusien pientaloalueiden lisäämisen selvittelystä arvokkaille luontoalueille, ja vaadimme yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Luontoliiton Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan kanssa jatkoselvittelystä ja suunnitelmista luopumista arvokkaiden kohteiden osalta. Linnuston kannalta tällaisia suunniteltuja kohteita ovat erityisesti Helsingin–Espoon kosteikkojen IBA-alueella sijaitseva Länsi-Herttoniemen metsäselänne sekä Itä-Helsingin metsien MAALI-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat Mustavuoren Niinisaarentie ja Smedbacka. Koko yhteiskannanotto on luettavissa täällä.
***
Suojelutoiminnassa on loppukesää kohti odotettavissa mm. rakennusjärjestyksistä lausumista ja mahdollisesti lisää lausuttavia lakiesityksiä (esimerkkinä kansallinen ennallistamissuunnitelma). Lisäksi seuraamme mm. Finnoon lintualtaan naurulokkitilannetta, Östersundomin osayleiskaavan etenemistä ja Keski-Viikin kaavarungon pohjalta laadittavia kaavoja. Muistutan tässä yhteydessä myös kesän aikana tehtävästä pääkaupunkiseudun tervapääskylaskennasta! Käykää tutustumassa ohjeisiin ja tulkaa mukaan, kaikkien panos on tervapääskyn pesimäkannan ja pesimäpaikkojen selvittämisessä tervetullutta ja tarpeen 🙂
Suojelutoimikunnan puolesta ja keskikesää lähestyvin terveisin
Juho
