Erittäin uhanalaisen tervapääskyn pesintöjä kartoitetaan kesällä pääkaupunkiseudulla — kaikki ovat tervetulleita mukaan

Tiedote 11.06.2026, vapaa julkaistavaksi

BirdLife Suomen Vuoden lintu 2026 on tervapääsky. Vaikka tervapääskyn kirkuna kuuluu kaupunkilaisten ja taajamien asukkaiden kesän äänimaisemaan, tervapääsky luokitellaan erittäin uhanalaiseksi. Kanta on romahtanut jopa 60 prosenttia 1980-luvulta ja laskusuunta jatkuu. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa kannustaa kaikkia osallistumaan tervapääskyjen pesäpaikkojen kartoitukseen tänä kesänä Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

Remonttien uhkaama lentotaituri

Tervapääsky on monella tapaa erityislaatuinen lintu. Nimestään huolimatta se ei kuulu pääskyihin vaan kiitäjiin, jotka eivät ole läheistä sukua pääskyille. Tervapääsky syö, nukkuu ja parittelee ilmassa lentäen yhtäjaksoisesti jopa kymmenen kuukauden ajan. Suomessa linnut saapuvat kesäkuun alussa ja paluumuutto talvehtimismaille päiväntasaajan eteläpuoliseen Afrikkaan alkaa jo heinäkuun lopulla. Tervapääsky on paikkauskollinen lintu ja palaa pesimään samaan koloon useina vuosina. Vanhin Suomessa rengastettu lintu oli peräti 20-vuotias.

Lajin vähenemisen syyt eivät ole täysin selviä, mutta uhkia ovat hyönteiskato sekä pesäpaikkojen häviäminen. Laji pesii taajamien rakennuksissa, usein katonrajan koloissa, joskus myös metsäaukeilla tikkojen vanhoissa koloissa tai maatilojen pihoissa. Pesäpaikkoja ei saa hävittää, mutta julkisivu- tai kattoremonttien yhteydessä kolot voivat tuhoutua, usein tiedonpuutteen takia. Jos pesiä ei voi säästää, on haettava luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa Lupa- ja valvontavirastolta. Lisäksi hävitetyt pesät on korvattava pöntöillä tai tervapääskytiilillä remonttikohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä.

Pesinnöistä ei juuri tietoa

Pesäpaikkojen kartoituksen tarkoitus on paljastaa, missä ja kuinka paljon tervapääskyjä pääkaupunkiseudulla pesii. Se tuo arvokasta lisätietoa lajista, joka jää usein erämaihin ja maaseutuihin keskittyvissä linnustokartoituksissa huomaamatta. Lisäksi tieto pesinnästä voidaan välittää taloyhtiöille, jotta ne voisi ottaa huomioon jo remontteja suunnitellessa. Näin pesäkolojen väheneminen voidaan estää. Jo Helsingissä on kymmeniä tuhansia rakennuksia eli potentiaalisia pesäpaikkoja, joten kartoitettavaa riittää. Sen takia jokainen voi osallistua vaikka oman pihapiirinsä verran; jokainen havainto on tärkeä. Havainnot ilmoitetaan Tiira.fi -lintutietopalveluun.

Lisätietoja:

Tringan tervapääskykoordinaattori Minna Ursin, tervapaasky(at)tringa.fi
Pesintäkartoituksen tiedot ja ohjeet: https://tringa.fi/vuoden-lintu/ 
Laskentojen etenemistä voi seurata nettisivujen uutisista https://tringa.fi/viimeisimmat/ Facebookista Tringa r.y. ja Instagramista tringa.ry

Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry on BirdLife Suomen paikallisyhdistys, johon kuuluu 4700 lintuharrastajaa Uudellamaalla.

BirdLife Suomen valitsemat vuoden linnut ovat yleensä vähentyneitä, harvalukuisia tai esiintymiseltään puutteellisesti tunnettuja lajeja. 

Kuvia:

Kuva mediakäyttöön tervapääskystä. Kuvaaja: Markku Huhta-Koivisto (kuvaajan nimi mainittava kuvan käytön yhteydessä).

Tervapääsky (Apus apus) © Markku Huhta-Koivisto
150 150 Minna Ursin
Kirjoita jotakin