Vuoden toinen katsaus Tringan suojelutoimintaan saapuu syyspuolen ensimmäisten kirpeiden aamujen keskelle. Julkaisemme tänä vuonna neljän sijaan poikkeuksellisesti kolme suojelukatsausta, sillä loppukevät ja alkukesä ovat olleet lausuttavien asioiden osalta hiljaisia.
1) lausuimme 28. huhtikuuta valtioneuvoston luonnoksesta luonnonsuojeluasetukseksi. Asetuksen tarkoitus on täsmentää kesäkuun alussa voimaan tullutta uuta luonnonsuojelulakia. Kiinnitimme lausunnossamme huomiota asetusluonnoksen 11 §:n toistuvasti samaa pesää käyttävien eläinlajien listaan, joka on ehdotetussa muodossaan puutteellinen ja ristiriitainen. Listaa tulee täydentää useilla pesimäekologialtaan vastaavilla lajeilla, kolopesijöillä, pysyviä yhdyskuntia muodostavilla lokki- ja tiiralinnuilla, pääskyillä sekä esimerkiksi petolintujen vanhoja pesiä vuodesta toiseen käyttävillä suurilla pöllöillä, jotta pesien ympärivuotinen suoja ulottuu EU:n oikeuskäytännön mukaisesti kaikkiin toistuvasti samaa pesää käyttäviin lajeihin. Lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan täältä.
2) haimme 2. elokuuta korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Ämmässuon tuulivoimalaan liittyvässä valitusasiassa. Asiaan haetaan muutosta siksi, että sijaintinsa vuoksi Ämmässuolle sijoitettava tuulivoimala olisi linnustovaikutuksiltaan todennäköisesti hyvin merkittävä, eikä hankkeesta aiheutuvia haitallisia linnustovaikutuksia ole nähdäksemme selvitetty lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Vaadimme tämän vuoksi valituksessamme Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Koko valitus on luettavissa täällä.
3) annoimme 25. elokuuta lausunnon Pohjoisen Kirkkonummen liikennekäytävän osayleiskaavaehdotuksesta. Kaava on voimakkaasti sidottu Espoo–Salo-oikoradan ja Turun tunnin juna -hankkeen toteutumiseen, eikä vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ole arvioitu lainkaan sellaisen tilanteen varalta, että ratahanke jäisi toteutumatta. Kaavaehdotus sisältää joitain parannuksia valmisteluvaiheeseen nähden, mutta osa ongelmista on yhä läsnä. Nuuksion Natura-alueeseen kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu käytännössä lainkaan, ja osa viheryhteyksiä koskevista kaavamääräyksistä on ristiriitaisia ja ongelmallisia. Myös kysymys Soidensuon suojelusta on siirretty muussa yleiskaavoituksessa ratkaistavaksi. Tringan lausunnon voi lukea täältä.
Muistutukseksi myös Tringan aiempi lausunto osayleiskaavan valmisteluvaiheessa vuonna 2020.
4) Espoossa on tekeillä koko kaupungin kattava yleiskaava, joka tähtää vuoteen 2060 ja jonka tarkoitus on varautua Espoon voimakkaaseen ennustettuun väestönkasvuun. Jätimme 4. syyskuuta mielipiteen Espoon yleiskaavan 2060 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Nostimme tässä varhaisessa vaiheessa esille tarpeen ja tilaisuuden laatia kattava selvitys Espoon tärkeistä lintualueista hieman Marguksen vuonna 2018 julkaistun Helsingin raportin tapaan. Huomautimme myös, että kaavahankkeessa on syytä tarkastella myös pienemmän kasvun skenaarioita ja huomioida esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategian asettamat vaatimukset nyt ja tulevaisuudessa. Varsinainen kaavaluonnos on tulossa vuoden 2024 aikana. Mielipiteen voi lukea täältä.
Sidosryhmätyö mm. Uudenmaan Helmi -hankkeen, Helsingin luonnonhoidon linjausten ja Östersundomin HKS-työn jatkuu syyspuolella, ja lisäksi syksyllä Tringan suojelutoiminnan keskiössä ovat jälleen Helsingin tärkeät lintualueet, kun sekä Keski-Viikin kaavarunko että Östersundomin osayleiskaavan suojeluperiaatteet ovat lausuttavina ja Viikinmäen–Lahdenväylän osayleiskaavan kaavaluonnos on aikataulun mukaisesti tulossa syksyllä nähtäville. Lisäksi Vanhankaupunginlahden suojelualueen kupeessa olevan jäteaseman toiminnasta on tullut useampia yhteydenottoja, ja selvittelemme osaltamme asiaa.
Tärkeistä ja ajankohtaisista suojeluasioista tiedotetaan tuttuun tapaan myös näiden katsausten välillä.