Ridasjärvi-Sammalistonsuo-Kytäjä -retki 7.5. Retkikertomus

Ridasjärven ja Sammalistonsuon retkelle startattiin normaalia bussiretkeä pienemmästi, kun Kiasmalta lähti seitsemältä liikkeelle pikkubussi kyydissään vain 15 retkeläistä, oppaat Aleksi Mikola ja Tuomas Kervinen sekä kuski Antero.

Ensimmäisellä kohteella Ridasjärvellä bussista noustiin vähän ennen kahdeksaa. Vastassa oli tyyni järvi ja aurinkoinen, mutta kylmä aamu. Jätimme tornin paikallisille, ja ryhmityimme tornin viereiselle maalaiturille. Järven vastarannalle väreily oli heti saapumisestamme lähtien häiritsevä, mutta onneksi lintuja löytyi lähempääkin katseltavaksi. Härkälintuja ja silkkiuikkuja päästiin nopeasti ihailemaan, kuten myös paria ruskosuohaukkaa. Takaa metsästä kuului heti mm kirjosieppoja, punakylkirastaita ja tiltaltteja, ja vähän myöhemmin myös monille vuodenpinnan tuottanut käki. Taivaallakin nähtiin hieman liikennettä: liroja muutti koilliseen vaihtelevan kokoisia parvia, suurin a53. Yhteensä parin tunnin aikana ynnäiltiin pari sataa muuttavaa liroa. Seassa meni muutama suokukko, valkoviklo ja pikkukuovi. Ampuhaukkakin muutti ohi. Myös hanhia lenteli taivaalla, joskin suurin osa niistä vaikutti paikallisilta peltojen välillä lenteleviltä. Massana olivat tundrahanhet, joita nähtiin toista tuhatta. Seassa oli myös pienempiä määriä valkoposkihanhia sekä metsähanhia. Järven paikallisista ihmeteltiin vielä mm nokikanoja, pajusirkkuja, kalatiiroja, kalastelemaan tullutta sääkseä, tukkasotkia ja yllättävimpänä neljää lapasotkaa.

Matkaa jatkettiin kymmenen aikaan lyhyen kangaskiuruyrityksen (ei havaittu) ja huoltopysähdyksen kautta toiselle pääkohteelle Sammalistonsuolle.

Retkeläisiä Sammalistonsuon katselulavalla.

Sammalistonsuon Tallilammilla päästiin katsomaan jo Ridasjärveltä tuttujen kosteikkolajien lisäksi mm mustakurkku-uikkuja, jouhisorsakoirasta sekä piisamia. Tundrahanhivoittoisia hanhiparvia lensi yli täälläkin. Tallilammilta siirryttiin Sammalistonsuon lavan uudelle parkkipaikalle, josta käveltiin lavalle. Lavalta päästiin katselemaan mm naurulokkikolonian liepeillä saalistelevia pikkulokkeja sekä paikallisia liroja ja rantasipejä. Ainakin yksi törmäpääsky oli jo saapunut multakasoja katsastamaan, ja se esittäytyikin hienosti lavan vieressä lennellen. Luoteispuolella kovassa väreilyssä näkyi vähintään tuhat hanhea pellolla. Pariin otteeseen suurin osa oli kerrallaan lennossa, ja taivas oli hetkellisesti (tundra)hanhia täynnä.

Hanhia.

Sammalistonsuolta lähtiessä tehtiin nopea stoppi läheisellä Juppalanlammella, jossa päästiin katselemaan liejukanaa ja bonuksena puunlatvaan pysähtyneitä hemppoja.

Hyvissä ajoin oltiin jo ymmärretty, että koko varattu aika ei kulu Ridasjärvellä ja Sammalistonsuolla, joten ABC:llä suoritetun kahvitauon jälkeen otettiin suunta kohti päivän kolmanneksi pääkohteeksi valikoitunutta Hyvinkään Kytäjää. Tiirasta pohjustetulta paikalta Livinkylästä löytyi pari kosteaa peltoa. Pienen ihmettelyn jälkeen löytyi myös paikalla jo reilun viikon viihtynyt koiras sitruunavästäräkki. Se oli hallussa muutaman minuutin, ennen kuin lensi kauemmas pelto-ojaan ja katosi.

Sitruunavästäräkki.

Tulvalammikolla tepasteli myötävalossa muutamia hienoja keltavästäräkkejä sekä runsaasti västäräkkejä ja niittykirvisiä. Pensastaskua ja paria suokukkokoirasta katseltiin myös, kuten puun latvaan hetkeksi istahtanutta tuulihaukkaakin.

Kohta päätettiin siirtyä tietä pitkin katsomaan paremmassa valossa vastavalon puolella toisella peltolammikolla näkyviä kahlaajia. Kahlaajien yksilömäärä oli suuri, mutta suuri valtaosa linnuista osoittautui liroiksi. Lirojen lisäksi paikalla oli parikymmentä suokukkoa, yksi kuovi, ainakin pari taivaanvuohea ja metsäviklon ääntäkin kuultiin. Ennen poislähtöä palattiin vielä sitruunavästäräkkipaikalle, ja päästiinkin katselemaan sitä vielä uudestaan.

Apuopas Tuomas kunnostautui Tiiran selailussa, ja äkkäsi kotimatkan varrelle kohteeksi vielä nurmijärveläisellä teollisuusalueella jo pidempään oleskelleen mustaleppälintuparin. Bussista noustua ensin nähtiin vain talon katoilla istuva kivitasku, mutta hajaantuminen etsimään tuotti nopeasti kontaktin laulavaan mustaleppälintuun. Lopulta pariskunta esitteli itseään ja koiras lauleli hienosti näkyvillä.

Mustaleppälintu, ”muleli”

Hieno lopetus hienolle retkipäivälle! Takaisin Kiasmalla oltiin hieman kuuden jälkeen.

Aleksi Mikola

Kuvat: Aleksi Mikola

Retkellä havaitut lintulajit (yhteensä 89): kyhmyjoutsen, laulujoutsen, metsähanhi, tundrahanhi, valkoposkihanhi, haapana, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, lapasotka, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, fasaani, kuikka, silkkiuikku, härkälintu, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, harmaahaikara, ruskosuohaukka, sääksi, varpushaukka, tuulihaukka, ampuhaukka, nokikana, liejukana, kurki, töyhtöhyyppä, pikkukuovi, kuovi, suokukko, rantasipi, metsäviklo, valkoviklo, liro, taivaanvuohi, kalatiira, pikkulokki, naurulokki, kalalokki, kesykyyhky, uuttukyyhky, sepelkyyhky, käki, palokärki, käpytikka, kiuru, törmäpääsky, haarapääsky, räystäspääsky, metsäkirvinen, niittykirvinen, keltavästäräkki, sitruunavästäräkki, västäräkki, peukaloinen, mustaleppälintu, pensastasku, kivitasku, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, mustapääkerttu, tiltaltti, pajulintu, kirjosieppo, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, hemppo, punatulkku, keltasirkku, pajusirkku.

150 150 Jaana Sarvala
Kirjoita jotakin