Porkkalan ja Suomenojan retken 23.4.23 retkikertomus: kahlaajamuuttoa, kattohaikarat, kahvitupa ja kierros Suomenojalla

Kuovimuuttoa. Kuva Ari Jokinen

Bussiretki starttasi, kuinkas muutenkaan, seitsemältä aamulla Kiasmalta. Kun pari retkeläistä poimittiin vielä Espoosta kyytiin, niin koossa oli 37 retkeläistä, oppaat Aleksi Mikola ja Tuomas Kervinen sekä kuski Antero. Bussista kiikarointi Saltfjärdenin kohdalla ei tuottanut havaintoa paikalla viikon viihtyneistä kattohaikaroista, joten jatkoimme suoraan Porkkalan kärjen parkkipaikalle.

Odotukset olivat edellispäivänä alkaneen lounaisvirtauksen johdosta korkealla, ja jo bussissa saatiin joitain viestejä alkavasta kuovimuutosta. Parkkipaikalla bussista noustuamme yli vilahti matalalla metsän yli 70 kuovin muuttoparvi! Parkkipaikalla ja polkua kävellessä ehdittiin kuunnella mm laulurastaita, peukaloisia, punarintoja, lukuisia peippoja sekä useimmille kevään ensimmäistä laulavaa metsäkirvistä.

Pampskatanin kannaksella saimme näkymän länteen ja lounaaseen, ja taivaalla näkyi parvia. Hetki niitä ihmeteltiin, ja talsittiin sitten viimeiset sadat metrit kärjen avokalliolle. Sinne saapuessa paikalla oli jo vajaa kymmenkunta staijaria. Pääosa porukasta ehti juuri päästä kalliolle, kun aivan vierestä kärjen ohitti hieno 150 kuovin parvi. Kärjen staijareista havista pitänyt Markku Jämsä ilmoitti, että aamun kuovisumma on kohta jo 2000 muuttavaa. Ensimmäisen tuntimme aikana kuoviparvia meni vielä vähän väliä, ja muuttavien summa nousi noin tuhannella. Kymmenen jälkeen päälajiksi vaihtui meriharakka, joita meni muutamia parvia myös oikein hienosti. Yhteensä Pampskatanilta havaittiin aamun aikana kuoveja hieman yli 3000 muuttavaa ja meriharakoita reilut 1200 muuttavaa, joista retkiryhmämme näki molempia noin tuhat

Tringan retki osui hienolle kahlaajamuuttopäivälle. Kuoveja kuvasi Ari Jokinen.
Meriharakkaparvi Pampskatanin kauniissa maisemassa. Kuva Tuomas Kervinen

Kahlaajien lisäksi ja osaksi niiden kanssa sekaparvissa muutti myös sorsia, joista pääosassa olivat jouhisorsat ja haapanat sekä tukkasotkat. Pienempiä määriä havaittiin myös mm. lapasorsia, mustalintuja ja lapasotkia. Ajankohdalle tyypillisesti kuikkalintujen muutto oli vielä maltillista, mutta parikymmentä kuikkaa ja pari kaakkuria nähtiin. Varpuslintujen muuttoa ei juuri nähty, mutta paikallisia kivitaskuja ja västäräkkejä päästiin sentään ihailemaan. Paikallisista vesilinnuista ihailtiin mm. härkälintuja ja tukkakoskeloita. Petolintujen lukumäärät eivät olleet suuria, mutta lajisto melko monipuolista: merikotka, varpushaukka, sinisuohaukka, sääksi, piekana, nuolihaukka, tuulihaukka.

Mukavan kelin ja aktiivisen muuton ansiosta aika kului Pampskatanilla kuin siivillä, ja yhtäkkiä kello oli lähes puoli yksi. Suuntasimme kovasti aamusta hiljentyneen metsän läpi tyytyväisinä takaisin bussille, joka suuntasi seuraavaksi kohti Kirkkonummen maatilapuotia ja kahvitaukoa. Pääosan ollessa kahvittelemassa oppaat ja muutama retkeläinen tuijotteli taivasta pellon reunassa, eikä aikaakaan, kun Tuomas löysi taivaalta kaksi kattohaikaraa.

Kattohaikara. Kuva Tuomas Kervinen

Kahvittelijat valuivat pikkuhiljaa paikalle, mutta kattohaikarat olivat onneksi yhteistyöhaluisia ja seilasivat pitkään edestakaisin pellon päällä. Näiden lisäksi retkelle lajeiksi mm. ruskosuohaukka, tiltaltti ja varpunen.

Kattohaikaroita katseltuamme ja loppuun kahviteltuamme totesimme, että aika riittää ennen Suomenojaa enää käyntiin läheisellä Saltfjärdenin tornilla. Tornille päästyämme tulivat samat kattohaikarat kohta lentelemään matalalle aivan viereen – maatilapuodilla niitä katseltiin korkeammalla taivaalla. Muutama varpushaukka nähtiin myös sekä paikallinen saalisteleva tuulihaukka, ja retkelle uudeksi lajiksi hiirihaukka.

Retken viimeisenä kohteena kierrettiin Suomenojan altaat.

Retkeläisiä Suomenojalla. Kuva Timo Mäkinen

Kaikki normaalit lajit nähtiin, vaikka lintuja vaikutti vielä olevan kohtalaisen vähän. Vain punasotkia oli melko reilusti nykymittapuulla, parikymmentä.

lhllhl
Punasotkakoiraan kuvasi Timo Mäkinen.
Naurulokit ja mustakurkku-uikut. Kuva Timo Mäkinen

Pikkutylliä päästiin taas ihailemaan polun vieressä länsireunalla, ja luhtakanoja kuultiin useita.

Pikkutyllin hyvä tuntomerkki, vaalea silmänympärysrengas, näkyy hyvin lähietäisyydeltä. Kuva Timo Mäkinen

Kiasmalla oltiin tällä kertaa takaisin jopa parikymmentä minuuttia etuajassa. Kaiken kaikkiaan hieno retkipäivä upeassa kelissä!

Retkellä havaitut lintulajit (yht. 91): kaakkuri, kuikka, silkkiuikku, härkälintu, mustakurkku-uikku, merimetso, harmaahaikara, kattohaikara, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, tundrahanhi, merihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, haapana, harmaasorsa, tavi, sinisorsa, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, lapasotka, haahka, alli, mustalintu, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, merikotka, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, varpushaukka, hiirihaukka, piekana, sääksi, tuulihaukka, nuolihaukka, luhtakana, liejukana, nokikana, kurki, meriharakka, pikkutylli, töyhtöhyyppä, kuovi, punajalkaviklo, metsäviklo, merikihu, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, räyskä, kalatiira, kesykyyhky, uuttukyyhky, sepelkyyhky, käpytikka, kiuru, metsäkirvinen, niittykirvinen, västäräkki, peukaloinen, punarinta, kivitasku, mustarastas, laulurastas, punakylkirastas, tiltaltti, hippiäinen, töyhtötiainen, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, peippo, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, hemppo, urpiainen, keltasirkku, pajusirkku.

Lisäksi havaittiin ainakin: harmaahylje, metsäkauriita, rusakko, rantakäärmeitä, kyy

150 150 Jaana Sarvala
Kirjoita jotakin