Kuluvan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa kootaan yhteen Tringan alkuvuoden suojelutoimintaa.
1) lausuimme 16. tammikuuta Nuuksion kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman ja järjestyssäännön päivityksestä. Voimassa oleva HKS on liki 20 vuoden ikäinen, ja suunnitelman päivittämiselle on ollut tarvetta. Kiinnitimme lausunnossamme huomiota kasvavan virkistyspaineen tuomiin haasteisiin ja erityisesti metsoon ja metson soitimeen mahdollisesti kohdistuvien vaikutusten välttämiseen ja minimoimiseen. Nostimme esille tarpeen vuosittain toteutettavalle metson kannanseurannalle sekä virkistyspaineen kohdistumisen seurannalle. Kannatimme myös kansallispuiston alueen mahdollista laajentamista, uusien tekopesien rakentamista kaakkurille ja petolinnuille sekä Matalajärven Natura-alueen ehdotettuja uusia toimenpiteitä. Lausunnon voi lukea kokonaisuudessaan täällä.
2) Ämmässuon tuulivoimalan asemakaavaan liittyvä valitusprosessi etenee, ja jätimme 2. helmikuuta Helsingin hallinto-oikeuteen vastaselityksen Espoon kaupunginhallituksen lausunnon johdosta. Toistimme vastaselityksessä aiemman kantamme siitä, että hankkeessa ei ole tehty MRL 9 §:ssä edellytettyjä riittäviä selvityksiä, eikä hankkeen vaikutuksia ole näin ollen arvioitu lain mukaisesti. Vaadimme edelleen kaavan kumoamista. Vastaselitys on luettavissa täällä.
3) jätimme 24. helmikuuta mielipiteen Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennukseen liittyvästä asemakaavan muutoksesta. Golfkenttää halutaan laajentaa täysimittaiseksi 18-väyläiseksi kentäksi, ja nähtävillä olleen aineiston mukaan laajennus tapahtuisi osin Niskalan peltojen MAALI-alueelle siten, että uudet väylät haukkaisivat noin 12 hehtaaria MAALI-alueeseen kuuluvista pelloista. Näin suuri muutos lisäisi oleellisesti tärkeälle levähdysalueelle kohdistuvaa häiriötä ja heikentäisi levähdysalueen linnustollista arvoa. Koko mielipiteen voi lukea täällä.
4) jätimme 3. maaliskuuta mielipiteen Kallahden uudistuksen suunnitteluperiaatteista. Painotimme, että alueen suunnittelussa on etenkin vesiliikenneratkaisuiden osalta kiinnitettävä alusta asti huomiota Kallahdenniemen merialueen MAALI-alueeseen, joka on hiekkaisine merenpohjineen ja kivikkoisine matalikkoineen tärkeää ruokailu- ja levähdysaluetta useille vesilinnuille ja lisäksi Uudenmaan edustavinta pesimäaluetta mm. tukkasotkalle. Korostimme tarvetta vesiliikenteen ohjaamiselle pois MAALI-alueelta niin, että pesimärauha taataan eivätkä tärkeät ruokailu- ja levähdysalueet häiriinny. Mielipiteen voi lukea täällä.
5) jätimme 31. maaliskuuta mielipiteen Ramsinniemen pohjoisosan asemakaavasta ja ak-muutoksesta. Kannatimme lämpimästi Ramsinniemen luonnonsuojelualueen laajentamista nykyisen ls-ohjelman mukaisesti, ja muistutimme siitä, että linnustoalueen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta on jatkossa tärkeää turvata alueen kytkeytyneisyys sekä Vartiosaaren että Meri-Rastilan metsiin. Mielipiteen voi lukea täällä.
6) Olemme olleet alkuvuodesta myös mukana lukuisissa sidosryhmissä ja projekteissa. Suojelusihteeri on toiminut Tringan edustajana Helsingin kaupunkiympäristötalon ikkunatörmäysten vähentämiseen pyrkivässä hankkeessa, jossa tunnistetaan ja kuvioidaan talossa suurimman törmäysriskin muodostavat lasipinnat. Kuvioitavat lasipinnat on valittu, ja tiedotan hankkeesta lisää seuraavien vaiheiden edetessä. Olemme mukana myös Uudenmaan Helmi -yhteistyöryhmässä ehdottamassa uusia Helmi-keskittymiä Uudellemaalle, Nuuksion hks-päivitykseen liittyvässä sidosryhmässä sekä Helsingin kaupungin uuden luonnonsuojeluohjelman valmisteluun liittyvässä sidosryhmässä. Näistä kaikista tiedotetaan tarkemmin tuonnempana.
7) Jätimme huhtikuun puolenvälin tienoilla tutkintapyynnön eduskuntavaaleihin liittyvästä tapauksesta, jossa osana kampanjointia tarjottiin vaalitapahtumassa valkoposkihanhista valmistettua keittoa. Valkoposkihanhi on sekä EU-tasolla että kansallisessa lainsäädännössä suojeltu laji, jota voidaan lintudirektiivin 9 artiklan edellytysten täyttyessä metsästää poikkeusluvalla. Asiassa ei ole nähdäksemme syytä epäillä rikosta näiltä osin. Edelleen valkoposkihanhen hallussapito ja kuljettaminen on kuitenkin luvanvaraista, ja vaatii toimivaltaiselta ELY-keskukselta haettavaa poikkeuslupaa LSL 49 §:n 4 momentin mukaisesti. Pyysimme esitutkintaviranomaista selvittämään, onko asiassa rikottu LSL 49 §:n 2 momentin kieltoa hanhen lihan kuljettamisen ja hallussapidon osalta ja täyttääkö toiminta näin ollen LSL 58 §:ssä sekä rikoslain 48 luvun 5 §:ssä tarkoitetun luonnonsuojelurikoksen tuntomerkistön.
Suojelukatsauksia tullaan tänäkin vuonna julkaisemaan n. 4 kertaa vuodessa n. 3 kk välein, hieman lausuntotahdista ym. riippuen. Tärkeistä ja ajankohtaisista suojeluasioista tiedotetaan myös katsausten välillä erikseen.
