Järjestöjen yhteismielipide Helsingin luonnonhoidon metsiä koskevan linjauksen luonnoksesta

Valkoselkätikkakoiras kaatuneilla kuusilla Herttoniemessä. Kuva: Hannu Sarvanne

Tringa, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luonto-Liiton metsäryhmä jättivät yhteisen kannanoton Helsingin luonnonhoidon linjauksen metsiä koskevan osan luonnoksesta. Nyt nähtävillä ollut luonnos on monelta osin selkeä parannus voimassa olevaan vuonna 2011 laadittuun linjaukseen nähden. Luonnoksessa on näkemyksemme mukaan paljon sellaista hyvää ja toimivaa, joka edistää selkeästi Helsingin kaupungin LUMO-ohjelman monimuotoisuustavoitteita metsien osalta. Kiitämme esimerkiksi lahopuun jättämiseen ja lahopuujatkumoa luomiseen sekä metsäisen verkoston vahvistamiseen liittyviä linjauksen tavoitteita. Noin puolet järjestöjen aiemmin julkaiseman tavoitepaperin tavoitteista on huomioitu linjauksessa vähintäänkin merkittäviltä osin.

Tunnistamme luonnoksessa kuitenkin myös eräitä selkeitä täydennys- ja kehitystarpeita. Osa näistä tarpeista liittyy tulkinnallisesti epäselviin käsitteisiin ja muotoiluihin, osa konkretian lisäämiseen esimerkiksi luontokohteiden huomioinnin ja vuorovaikutuksen kehittämisen suhteen ja osa toimenpiteiden kohdentamiseen. Katsomme, että esitettävien metsänhoidollisten toimenpiteiden tosiasiallinen tarve on jatkossa syytä arvioida ja tunnistaa paljon aiempaa kriittisemmin. Tämä on osin tunnistettu linjauksessa (”Annetaan metsien lähtökohtaisesti vanheta luontaisesti”), mutta kaipaamme toimintatapojen täsmentämistä edellä esitetyn mukaisesti. Peruslähtökohtana tulisi pitää hallittua hoitamattomuutta ja käsittelemättömyyttä, jollei toimenpiteille ole ilmeisiä, perusteltuja syitä. Metsänhoidon päätavoitteeksi tulee toisin sanoen nostaa monimuotoisuuden lisääminen, ja luonnoksen kaksi muuta yleistä tavoitetta eli kestävyys ja virkistyskäyttö tulee nähdä tämän päätavoitteen alaisina tärkeinä tavoitteina (pl. esimerkiksi turvallisuusperusteiset toimet). 

Ilmeisten tulkintaerimielisyyksien estämiseksi käsitteiden (kuten ”puustoltaan yksipuoliset, talousmetsän luonteiset metsät”) täsmällisempi määrittely ja avaaminen on välttämätöntä. Tämä auttaa myös arvioimaan toimenpiteiden kohdentamista. Samaten esimerkiksi puustotuhoihin varautuminen on luonnoksessa muotoiltu nykyisellään niin laveasti, että se mahdollistaisi käytännössä pienaukotusten ja vähäisempien poimintahakkuiden toteuttamisen varsin laajalla sapluunalla. 

Korostamme mielipiteessä myös sitä, että linjausten päivitystyön aikataulu on sangen kireä eikä kaikilta osin mahdollista hyvää lopputulosta ja vuorovaikutusta. Esitämme tästä syystä lisäaikaa vuoden 2023 puolelle. Luonnonhoidon linjaukset myös muodostavat pitkäikäisen dokumentin, joka ohjaa Helsingin omistamien metsäalueiden luonnon- ja maisemanhoidon suunnittelua ja toteutusta useiden vuosien ajan, ja siksi toivomme lisää vuorovaikutusta myös valmistelun viimeisiin vaiheisiin.

Tringa on ollut mukana Helsingin kaupungin sidosryhmätyöskentelyssä, ja kiitämme onnistunutta ja hyvin järjestettyä vuorovaikutusta tämän työskentelyn osalta. Tringan edustajana on toiminut suojelusihteeri Juho Leppänen.

Koko mielipide on luettavissa täältä.

150 150 Juho Leppänen
Kirjoita jotakin