Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu 2014 (eli vuoden laji, kuten aiemmin oli tapana sanoa).
Edellisen kerran Suomen laulujoutsenkanta oli syynissä kymmenen vuotta sitten, jolloin myös Tringan alueella selvitettiin alueen pesimäkantaa tarkemmin. Nyt on tarkoitus selvittää, millainen muutos kymmenessä vuodessa on tapahtunut.
Laulujoutsenen muutto on vielä käynnissä, mutta Uudenmaan kärkkäimmät parit ovat jo pesimäpaikoillaan. Jotta yhteenvedosta tulisi mahdollisimman kattava, kaikkia tringalaisia pyydetään ilmoittamaan varmojen pesimähavaintojen (käytetty pesäkumpu, emo pesällä, poikue) lisäksi kaikki kesäaikaiset laulujoutsenhavaintonsa Tiiraan. Selvät kihlaparit eli pesimättömät pariskunnat voi merkitä Tiirassa pariutuneiksi ja lisätietokentässä ilmoittaa tarkentavia tietoja.
Kaikista varmoista pesimähavainnoista ja kihlapareista on hyvä tallettaa havainnoijan paikan lisäksi myös linnun paikka. Poikasten määrä on syytä laskea ja merkitä joka kerta. Halutessaan havainnot voi myös salata – myös ne ovat käytettävissä, kun yhteenvetoa laaditaan.
Erityisen tervetulleita ovat havainnot laulujoutsenen ja muiden vesilintujen rinnakkaiselosta tai sen mahdottomuudesta. Tällaiset havainnot (esim. laulujoutsen tappaa liian lähelle pesää tulleen kyhmyjoutsenen) kannattaa selostaa lyhyesti mutta täsmällisesti Tiiran lisätietokenttään. Lajinimenä pitää tällöin olla laulujoutsen, sillä muiden lajien havaintoja ei käydä yhteenvetoa varten systemaattisesti läpi.
Havainnoista kootaan valtakunnallinen laulujoutsenkatsaus, ja Tringan alueen tulokset tullaan myös julkaisemaan tarkemmin joko jäsenlehdessä tai sähköisessä mediassa.