Sunnuntai-aamuna Tringan bussi kuljettajanaan taas Antero Koskinen, allekirjoittanut, toinen opas Niko Björkell ja 39 retkeläistä suuntasivat kohti Hankoniemeä. Keli oli suht lämmin ja lupaava. Odotukset olivat taas korkealla, onhan tämä jo perinteeksi muodostunut “tornien taisto -viikonloppu” ollut yksi lajirikkaimpia retkiämme.
Hankoon päästyämme aloitimme retken Neljän Tuulen Tuvalta. Siellä Hankoniemi taas osoitti luonteensa, tuuli oli suht voimakasta ajoittain. Monesti tämä pysähdys ei ole tuottanut ihmeempiä havaintoja, mutta nyt lintuja oli mukavasti. Heti meidät vastaanotti useampi lapintiira ja kivitasku. Meristaiji tuotti runsain mitoin haahkoja ja alleja. Joukossa yksi värivikainen, osittain leukistisen oloinen haahka. Niko hoksasi alliparvesta pilkkasiiven, jota ilmeisesti muut eivät havainneet. Eräs retkeläinen havaitsi 8 ruokin ” junan “. Myös ristisorsapari lennähti retkeläisten iloksi aivan lähelle staijikalliotamme.
Äkkiä retkemme nuorisojoukko huusi rannan suunnalta. Kaksi hernekerttua ja tiltaltti löytyi ihan rannan tuntumasta pusikoiden juuresta. Linnut saivat ansaittua huomiota ja suurin osa retkeläisisatä riensi katsomaan lintuja. Toinen huuto kuului pian staijikalliolta. Merikihupari löytyi kaukaa erään luodon päältä. Ja pian sen jälkeen Hankoniemen ensimmäiset merikotkat havaittiin kihuluodon oikealla puolella.
Tyytyväisinä lähdimme jatkamaan seuraavaan etappiimme Täktomin kentälle. Jätimme bussin heti Täktomin lentokentälle menevän tien alkupäähän ja päätimme jatkaa Täktbuktenin Kobbenille. Heti bussista noustuamme korkealla liiteli petolintu, joka toi mieleen kanahaukan. Onneksi nuorisojoukko otti linnusta kuvan ja tarkempi analyysi paljasti linnun määrittyvän sinisuohaukkanaaraaksi.
Täktbukten oli taas loistava pysähdys. Kahlaajia oli suht monipuolisesti. Punajalkavikloja, neljä punakuiria, tylli ja liroja oli Kobbenin pohjukassa ruokailemassa. Kalliolta näimme kaksi mustavikloa. Täälläkin havaitsimme merikihun, joka kaarteli hienosti staijikallion viereisen pohjukan päällä aikansa.
Paluumatkan metsäpolku tarjosi taas perusmetsälajistoa: peukaloisen, laulurastaan, peipon ja vihervarpusen.
Täktomin lentokentällä käväisimme vain pikaisesti. Petolintuja ei valitettavasti tällä kertaa juuri ollut varpushaukkaa ja merikotkaa lukuunottamatta.
Hankoniemen viimeisenä pysähdyksenä oli Högholmen. Heti parkkipaikasta metsään päästyämme, havaitsimme hippiäisen, jota jäimme ihailemaan tovin. Högholmenin kallioilta havaitsimme osin samoja lajeja, kuin Neljän Tuulen Tuvaltakin. Täällä havaitsimme tukkakoskeloita, pari mustalintua ja härkälinnun. Kalliolta Svanvikin suuntaan staijatessa näimme myös pari räyskää. Yksi mielenkiintoisimpia havaintoja oli kuitenkin aurinkoa ottanut juuri nahkansa luonut kyykoiras. Nahkansa luoneet kyyt ovat lähes sinisen värisiä ja sahalaitakuvio on hyvin selvä.
Hanko on lintupaikka, jossa voisi viettää helposti koko päivänkin, mutta aikataulumme pakotti meidät jättämään Hangon ja suuntaamaan viimeiseen retkikohteeseemme Karjaan Lepinjärvelle. Koska retkeläisiä oli paljon, ehdotin ryhmän jakamista kahtia ja toinen ryhmä minun johdollani lähtisi ensiksi Lepinjärven lintutorniin Pelikaanitorniin. Toinen, Nikon johtama ryhmä kävisi ensin Shellillä kahvilla ja tulisi myöhemmin tornille. Idea toimi mainiosti ja kaikki halukkaat pääsivät sekä lintutornille että kahvillekin. Lepinjärvellä oli runsaasti vesilintuja: härkälintuja, tukkasotkia, punasotkakoiras, tundrahanhia, metsähanhia ( rossicus-alalajia ), haapanoita, joutsenia ja lapasorsakoiras. Järven takareunalla hyönteispyynnissä oli haara-, räystäs- ja ainakin yksi törmäpääsky. Palatessa tornilta oli pari retkeläistä havainnut ja kuvannutkin toisen lintutornin edustan koivikossa valkoselkätikan ! Tosi kova havis ja retkemme harvinaisin laji. Pullakahvien jälkeen aloitimme kotimatkan kohti Helsinkiä.
Retkemme lajisaldoksi tuli tasan sata lajia, kun Hietaniemen hautausmaan kanahaukka nähtiin pesällään ja juuri ennen Kiasmaa havaitsin varpusen. Kiitoksia kaikille retkeläisille ja Nikolle mukavasta retkipäivästä unohtamatta Anteroa hyvästä kyydityksestä.
Kirjoitti Jouni Rytkönen
Kuvat: Heikki Kantola
Hangon retken lajilista :
1. Kyhmyjoutsen 2. Laulujoutsen 3. Metsähanhi 4. Tundrahanhi 5. Merihanhi 6. Kanadanhanhi 7. Valkoposkihanhi 8. Ristisorsa 9. Haapana 10. Tavi 11. Sinisorsa 12. Lapasorsa 13. Tukkasotka 14. Punasotka 15. Haahka 16. Alli 17. Mustalintu 18. Pilkkasiipi 19. Telkkä 20. Tukkakoskelo 21. Isokoskelo 22. Silkkiuikku 23. Härkälintu 24. Merimetso 25. Harmaahaikara 26. Merikotka 27. Sinisuohaukka 28. Kanahaukka 29. Varpushaukka 30. Sääksi 31. Nokikana 32. Kurki 33. Kapustarinta 34. Töyhtöhyyppä 35. Kuovi 36. Punakuiri 37. Meriharakka 38. Suokukko 39. Lapinsirri 40. Tylli 41. Rantasipi 42. Liro 43. Punajalkaviklo 44. Valkoviklo 45. Mustaviklo 46. Taivaanvuohi 47. Ruokki 48. Merikihu 49. Räyskä 50. Kalatiira 51. Lapintiira 52. Pikkulokki 53. Naurulokki 54. Kalalokki 55. Harmaalokki 56. Selkälokki 57. Merilokki 58. Kesykyyhky l. pulu 59. Uuttukyyhky 60. Sepelkyyhky 61. Käpytikka 62. Valkoselkätikka 63. Kiuru 64. Törmäpääsky 65. Haarapääsky 66. Räystäspääsky 67. Metsäkirvinen 68. Niittykirvinen 69. Västäräkki 70. Peukaloinen 71. Rautiainen 72. Punarinta 73. Pensastasku 74. Kivitasku 75. Mustarastas 76. Räkättirastas 77. Laulurastas 78. Hernekerttu 79. Mustapääkerttu 80. Sirittäjä 81. Tiltaltti 82. Pajulintu 83. Hippiäinen 84. Kirjosieppo 85. Sinitiainen 86. Talitiainen 87. Puukiipijä 88. Närhi 89. Harakka 90. Naakka 91. Varis 92. Korppi 93. Kottarainen 94. Varpunen 95. Peippo 96. Viherpeippo 97. Vihervarpunen 98. Punatulkku 99. Keltasirkku 100. Pajusirkku