Tringan vuoden 2023 viimeinen suojelukatsaus saapuu leutoon perjantaihin ennen kiristyviä pakkasia. Siinä missä loppukevät ja alkukesä olivat lausuttavien asioiden osalta hiljaisia, muuttui lausuntotahti syksyn edetessä totuttuun tapaan eräänkin pykälän ripeämmäksi. Keski-Viikistä ja Östersundomista on kirjoitettu omissa uutisissaan laajemmin syksyllä, mutta etenkin Östersundomiin liittyen mukana katsauksessa on myös tuoreempia kehityksiä.
Lausuntoasioiden ohella mainittakoon lintuystävällisen rakentamisen eteneminen Helsingissä. Kaupunki on perustanut työryhmän edistämään lintuturvallista rakentamista, ja Tringa oli joulukuussa mukana kuultavana yhdessä työryhmän kokouksessa. Asiasta on valmistumassa asiakasohje alkuvuodesta 2024, jonka jälkeen ovat vuorossa asemakaavamääräykset. Lopulta v. 2026 loppuun mennessä alueidenkäyttölain vaatimusten mukaisesti rakennusjärjestys tullaan päivittämään niin, että lintuturvallisuus huomioidaan uuden rakennusjärjestyksen määräyksissä. Kokouksessa esitellyt luonnokset vaikuttivat erittäin kattavilta ja hyvin valmistelluilta (korkeaa rakentamista ei ole painotettu ja lasirakentamisen ohella mm. valosaaste ja viherrakentaminen sekä kaupunkitilaan sijoitettavat rakennelmat ja voimajohdot on huomioitu), ja kaikkiaan asia vaikuttaisi etenevän nyt mukavassa myötätuulessa. Suuret kiitokset tässä vaiheessa kaikille asiaan myötävaikuttaneille ja jokaiselle kuntalaisaloitteen allekirjoittaneelle!
1) jätimme 15.9. mielipiteen Keski-Viikin kaavarunkoluonnoksesta. Viikin tiedepuiston ja Latokartanon eteläosien ympäristöön Taka-Viikin pelloille suunnitellaan uusia asuntoja 7000 asukkaalle. Toteutuessaan tällainen lisärakentaminen ja sen myötä voimakkaasti kasvava häirintävaikutus pirstoisi Vanhankaupunginlahden IBA-alueen yhtenäisyyttä merkittävästi ja heikentäisi Natura-alueen suojeluarvoja. Tringan kanta on, että Taka-Viikin tähän saakka rakentamiselta välttyneet peltoalueet tulee säilyttää peltoina IBA-alueen linnustoarvojen turvaamiseksi. Tringan mielipide on luettavissa täällä.
Lähetimme asiaan liittyen 27.11. kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Kannanoton voi lukea täältä.
2) alkuvuodesta nähtävillä ollut Paloheinän jokamiesgolfkentän laajennukseen liittyvä asemakaava tuli syksyllä päivitettynä uudestaan kommenttikierrokselle, ja jätimme lyhyen mielipiteen päivitetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 29.9. Ainoa muutos päivitetyssä OAS:ssa oli kaavan tavoitteisiin lisätty Lentoradan tunnelin huoltoyhteyksien ja kuilurakennuksen mahdollistaminen. Toistimme sen vuoksi aiemman kantamme siitä, että täysmittainen 18-väyläinen kenttä on liian suuri ja heikentäisi Niskalan peltojen MAALI-alueen linnustoarvoja huomattavasti ja korostimme Lentorataan liittyvien rakenteiden osalta sitä, että rakennettavien maanpintayhteyksien vaikutukset alueen linnustoon tulee arvioida riittäviin selvityksiin perustuen ja pyrkiä minimoimaan haitalliset vaikutukset. Koko mielipide liitteineen on luettavissa täällä.
3) Östersundomin alueen maankäytön suunnittelu etenee, ja jätimme 6.10. mielipiteen Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteista. KHO:n kaadettua Östersundomin aiemman kuntien yhteisen yleiskaavan on potentiaalisia uusia suojelualueita tällä suunnittelukierroksella osoitettu aiempaa laajemmin mm. Salmenkallion ja Talosaaren metsiin sekä Porvoontien pohjoispuolisten Sipoonkorven seudun MAALI-alueeseen kuuluviin kohteisiin. Alueelle tavoitellun rakentamisen mittakaava on tullut hieman alas raskaimmista maankäyttöskenaarioista. Tringa kuitenkin katsoo, että tavoite yli 40 000 uudesta asukkaasta on liian suuri Östersundomin alueen merkittävien linnustoarvojen turvaamisen kannalta ja että tätä tavoitetta tulee jatkosuunnittelussa tarkentaa selkeästi pienemmäksi. Osayleiskaavan suunnittelualueella on Östersundomin lintuvesien ohella laajalti koko Helsingin alueen merkittävintä ja edustavinta metsälinnuston pesimäaluetta.
Tringan mielipiteen voi lukea täältä.
Kaupunkiympäristölautakunta on päätöksessään 19.12. painottanut jatkosuunnittelun yhtenä päämääränä metsäalueiden ja muiden luonnoltaan arvokkaiden alueiden mahdollisimman laajaa säilyttämistä samoin kuin pohjoisen ja etelän välisten ekologisten yhteyksien laajuutta. Pöytäkirjanote on nähtävissä lautakunnan sivuilla.
Östersundomin lintuvesien hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta on käynnissä, ja Tringa on osallistunut sidosryhmätapaamisiin työhön liittyen. HKS-alueeseen kuuluvat Bruksviken, Torpviken, Kapellviken, Karlvik sekä Topeliusvikenin luonnonsuojelualue ja em. suojelualueiden ulkopuoliset Natura-alueeseen kuuluvat osat. Esitimme sidosryhmätapaamisissa näkemyksemme siitä, että alueen linnustoarvojen kannalta keskeistä on rantaniittyjen hoito, Torpvikenillä ja Bruksvikenillä toteutettujen kunnostustoimenpiteiden ulottaminen myös Kapellvikenille ja pahasti umpeenkasvaneen Karlvikin alueelle, riittävän intensiivisen ja jatkuvan hoidon turvaaminen. Myös laidunnuksesta ja Torpvikenin pohjoisen suun avaamisesta vesilintujen kulun helpottamiseksi keskusteltiin, ja lisäksi nostimme esiin tarpeen kulunohjaamiselle, opastukselle ja riittävälle virkistyskäyttöinfralle lintutorneineen. HKS on aikataulun mukaan valmistumassa vuoden 2024 kevätpuolella.
4) jätimme 13.11. mielipiteen Fastholman luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Suunnitelma on hyvin valmisteltu ja suojelualue lämpimästi tervetullut. Luonnonsuojelualue tukee ja täydentää Viikin–Vanhankaupunginlahden suojelualuekokonaisuutta ja on tärkeä osatekijä IBA-alueen linnustoarvojen turvaamisen kannalta. Perustettava suojelualue on rajaukseltaan luonnonsuojeluohjelmassa esitettyä laajempi, ja kannatimme myös tätä laajempaa aluerajausta lämpimästi. Tringa oli myös mukana HKS-työhön liittyen järjestetyssä maastokatselmuksessa. Mielipiteen voi lukea täältä.
5) otimme 24.11. kantaa Vihdin Tervalammen osayleiskaavaluonnokseen. Kannatimme mielipiteessämme kaavaluonnoksen tavoitetta Siuntionjoen ravinnekuormituksen pienentämiseksi, ja esitimme tähän liittyen huomioita siitä, että rakentamisen hajakuormituksen ohella kaavassa tulee huomioida myös maa- ja metsätalouden aiheuttama pistekuormitus ja pyrkiä ohjaamaan maankäyttöä siten, että joen ekologista tilaa ei vaaranneta. Suunnittelualueen etelä- ja lounaispuolella sijaitsee useita FINIBA-alueita. Lisäksi totesimme, että kaavaprosessin edetessä myös mahdollisia vaikutuksia Nuuksion Natura-alueeseen tarkastellaan ja että Natura-arviointi tehdään tarvittaessa asianmukaisesti. Koko mielipide on luettavissa täällä.
6) vuoden viimeisenä kannanottona lausuimme 14.12. Kirkkonummen Evitskogin pellonparannushankkeen YVA-ohjelmasta. Mossarnan kosteikon alueella on jälleen suunnitteilla mittava maankorotushanke. Tällä kertaa tarkoituksena on läjittää n. 30 hehtaarin kokoiselle peltoalueelle 630 000 m3 rtr ylijäämämaata ja rakentaa pienimuotoinen (2,3 ha) kosteikko hankealueen itäosaan. Toistimme aiemman näkemyksemme siitä, että Mossarnan alueen luontaisesti toimivaa kosteikkoa tulee kehittää edelleen lintukosteikkona laajamittaisen, käytännössä maankaatopaikkatoimintaan verrattavan pellonkorottamisen sijasta. Mossarnan ensisijainen linnustollinen merkitys on siinä, että se toimii tärkeää tukialueena läheisen Pohjois-Kirkkonummen lintujärvien FINIBA-alueella pesivälle kosteikkolinnustolle. Kosteikon hävittäminen todennäköisesti heikentäisi FINIBA-alueen linnustoarvoja ja kosteikkolinnuston tilaa tavalla, jota pienimuotoisen kosteikon rakentaminen ei riitä lainkaan kompensoimaan. Kommentoimme myös mm. linnustoselvitysten riittävyyttä ja vesistövaikutuksia. Koko mielipide on luettavissa täällä.
***
Kiitän lämpimästi omastani ja Tringan suojelutoimikunnan puolesta kaikkia, jotka ovat tavalla tai toisella edistäneet suojelutyötä vuoden aikana esimerkiksi kommentoimalla, ottamalla yhteyttä, nostamalla esille epäkohtia, osallistumalla laskentoihin ja kartoituksiin, tekemällä yhteistyötä ja välittämällä lintujen ja lintujen elinympäristöjen suojelusta. Jatkakaamme vuonna 2024 vähintään samalla tarmolla!
Alkuvuonna tiedossa on ainakin lisää YVA-hankkeita Lentoradan ja mahdollisesti Länsisataman laajennuksen YVA-selostusten kommentoinnilla. Vanhankaupunginlahden ympäristön maankäyttöhankkeet etenevät, ja odotettavissa lienee ainakin Viikinrannan–Lahdenväylän osayleiskaavaluonnosta. Selvittelyä ja keskustelua jäteasemasta jatketaan myös alkuvuodesta, tästä enemmän tietoa jahka jotain mahdollisesti uutisoitavaa on.
Kaikki Tringan vuonna 2023 jättämät kannanotot ovat luettavissa täällä.
Onnellista ja lempeää vuotta 2024 toivottaen,
Juho Leppänen
Suojelusihteeri
Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry
suojelusihteeri(AT)tringa.fi
www.tringa.fi
www.facebook.com/tringary/