Teksti: Aapo Salmela
Kuvatekstit: Jaana Sarvala
Kuvaajat: mainittu kuvien yhteydessä
Tringa järjesti retken Utön kuuluisalle lintusaarelle Saaristomerelle 21-24.9.2022. Retken järjestelyistä vastasi Jaana Sarvala, lintuoppaana puolestaan toimi Aapo Salmela. Mukana oli edellä mainittujen lisäksi 15 retkeläistä.
Retki aloitettiin keskiviikkona aamupäivällä Pärnäisten satamasta, jonne kimppakyydeillä paikalle tulleet retkeläiset saapuivat hyvissä ajoin. Keli oli kauniin syksyinen ja tuulikin oli tyyntynyt liki nollaan alkuviikon pohjoisvirtauksen jälkeen. Tämä tarkoitti hyvää näkyvyyttä merelle ja nosti toiveita myös saarella odottavien lintulajien suhteen. Noin neljän ja puolen tunnin laivamatka sujui lähinnä kannella seisoskellen ja lintuja tarkkaillen. Menomatkalla havaittiin muun muassa pari muuttavaa hiirihaukkaa, pikaisesti näkynyt riskilä, myöhäinen meriharakka Jurmon satamassa, useampi luodoilla päivystänyt suokukko ja lukuisia harmaahylkeitä. Myös vesilintuja oli paikoin mukavasti ja esimerkiksi mustalintuja paikoin jopa paljon.
Utöhön saavuttiin aikataulussa ja pikaisen majoittumisen jälkeen olikin aika lähteä saarta kiertämään. Rauhallinen lenkki saaren lintupaikkoihin tutustuen oli yllättävän antoisa myös lintumielessä, vaikka kello olikin jo paljon. Saaressa tuntui riittävän hyönteissyöjiä liki joka puskaan ja erityisesti leppälintuja ja tiltaltteja oli runsaasti.
Seasta löytyi myös pajulintuja, harmaasieppoja sekä kaksi pikkusieppoa. Leppoisassa kesäkelissä havaittiin myös käpytikka ja kanahaukka ja ihmeteltiin saaren jyrsijä- ja pikkulintukantaa vaanineita petoja (tuuli-, varpus- ja sinisuohaukkoja).
Iltalenkin jälkeen oli mukava istua valmiiseen pöytään syömään. Ruuan jälkeen käytiin vielä läpi päivän havainnot ja laskettiin ensimmäisen päivän lajimääräksi 59. Lajilistaa piti tosin korjailla vielä myöhemmin illalla, kun innokas huuhkajan etsijä kuuli taivaalta metsähanhen ääntä.
Torstai, ensimmäinen täysi retkipäivä saaressa, valkeni komean auringonnousun myötä. Tätä ihailtiin koko porukalla majakalta, jolta aukeni hyvä näkymä liki täysin tyynelle merialueelle. Vesilintuja, lähinnä haahkoja ja telkkiä, olikin näkyvillä hyvin runsaasti. Mustalinnuilla ja pilkkasiivillä oli pientä muuttoakin, myös retken ensimmäinen alliparvi havaittiin heti aamusta. Muita aamustaijin havaintoja olivat muuan muassa ampuhaukka, kolme muuttavan oloista kapustarintaa, retken ainoa lapasorsa ja muutama tylli. Patterinniemen suljetulla alueella päivysti isolepinkäinen ja pari kettua. Tyynessä kelissä ulkoluodoille oli kerääntynyt myös valtavat määrät hylkeitä varsinaisiin kasoihin. Aamun lämpötilasta kertoo paljon se, että staijaamisen yhteydessä piti hätistellä hyttysiä pois kimpusta!
Aamustaijin jälkeen ohjelmassa oli vatsojen täyttö hotellin aamupalapöydästä. Tämän jälkeen koko loppupäivä sujuikin aika lailla ulkona lintuja etsien ja saareen tutustuen. Hyviltä havainnoilta ei voinut välttyä, kun saaressa oli runsaasti lintuharrastajia ja kelikin oli kohdillaan. Ensimmäinen ”projekti” eli itäniityn reunapuiden hippiäisparvessa piilotellut taigauunilintu onnistuttiin sitkeällä yrittämisellä näkemään koko porukan voimin.
Varsinaiselta itäniityltä löydettiin pari pensastaskua. Tuulihaukkoja tuntui saaressa lentelevän saaressa joka paikassa, samoin naaraspukuisia sinisuohaukkoja. Myös yksi muuttanut koiras havaittiin. Ampuhaukkoja saaressa oli ainakin kaksi lintua, samoin isolepinkäisiä. Valitettavasti saaressa vielä alkuviikosta oleillutta hiiripöllöä ei enää löytynyt. Saaresta oli samoin lähtenyt hyönteissyöjiä tyynenä yönä, mutta pari pikkusieppoja havaittiin sentään edelleen.
Torstain muita mukavia havaintoja olivat eteläkärjen kierroksella näkynyt kaukainen pikkusirri, lehtokerttu ja paikallinen jalohaikara. Aurinkoisessa ja kuivassa kelissä kelpasi kiertää myös rantakallioita, mutta luotokirvisiä havaittiin vain yksi tuskaisen kaukainen yksilö. Päivälliselle kokoontui silti tyytyväinen joukko punertavanaamaisia retkeläisiä. Ruoka maittoi reippaan ulkoilun jälkeen hyvin ja iltahuudossa todettiin retken lajimäärän ylittäneen jo kahdeksankymmenen rajan. Mukava retkipäivä päätettiin hotellin rantasaunalla, kyllä kelpasi!
Perjantai valkeni tuttuun tyyliin majakalla. Tuuli oli hieman voimistunut ja puhalteli etelästä kohtalaisesti. Muuttoliikenne oli hiljaista, mutta tylsyys loppui äkkiä kun luotsiasemalta keksittiin mereltä saapunut suopöllö. Pöllö jäi pyörimään eteläkärkeen ja näkyi hienosti koko porukalle. Muuten aamu oli rauhallinen ja saarikierrokselle lähdettiinkin odottavissa tunnelmissa aamupalan jälkeen. Kierros alkoi lupaavasti, kun Gamla Postenin kohdalla päästiin ihailemaan komeaa koiras pikkusieppoa.
Jatkoimme seuraavaksi luotokirvisten ja kahlaajien toivossa itärannalle. Kaksi ylilentänyttä kirvistä näyttivät jo varsin lupaavilta, joten Tuomas lähti tarkistamaan jäivätkö ne rannalle. Eivät jääneet, mutta lietteeltä löytyi jänkäkurppa. Tätä taitavasti piilotellut lintu vaihtoi pian paikkaa niitylle, jossa se olisi varmasti jäänyt näkemättä ilman lämpökameraa, kiitos vielä linnun uudestaan löytäneille! Todettiin, että tuliterien radiopuhelinten rinnalle pitää harkita myös lämpökameran hankintaa Tringan retkille.
Kauan ei ehditty kurppahavaintoa sulatella, kun radiopuhelin hälytti jälleen itäniityn suuntaan. Niityn reunapuista löytyi nimittäin naaraspukuinen sinipyrstö! Tämä todella taitavasti piilotellut lintu aiheutti harmaita hiuksia monille etsijöille, ehtipä Jaana hukata jopa seipiönsä lintua hakiessaan! Voimien ja uskon hiipuessa käytiin hotellilla hieman syömässä ja samalla löytyi kylältä myös toinen sinipyrstö! ”Nyt on tullut jostain”, sanoi joku asioita tunteva joskus. Mainittakoon vielä, että saaressa vakituisesti asuvan lintuharrastaja Jorma Tenovuon talon yli muutti aamupäivän aikana koiras arosuohaukka, mutta tätä lintua eivät muut valitettavasti onnistuneet näkemään.
Osa porukasta suuntasi lounaan jälkeen Martin Öhmanin vetämälle erittäin mielenkiintoiselle majakkakierrokselle, jolla saaren ja majakan historia tuli tutuksi. Toinen puolisko jatkoi sinipyrstöjä hakemaan. Kylän linnun kohdalla ei oikein tärpännyt, löysimme vain lisää pikkusieppoja (joita havaittiin päivän aikana lopulta jopa viisi yksilöä). Myös itäniityn lintu oli vaikea. Onneksi valtaosa porukasta onnistui linnun lopulta havaitsemaan ja innokkaat komppaajat löysivät myös kadonneen seipiön! Päivän yllätykset eivät kuitenkaan loppuneet vielä tähän, kun Lintulan Timo meni ja äkkäsi jalkapallokentälle lentäneen harjalinnun! Lyhyt siirtymä paikalle meni melkein juosten ja lintu löytyikin melkein saman tien hienosti ihailtavaksi ja kuvattavaksi.
Onnekkaasti lintu näkyi myös majakalle, josta opastetulla kierroksella ollut porukkakin sen näki. Tunnelma saaren lintuharrastajien keskuudessa oli tässä vaiheessa jo suorastaan hilpeä!
Harjalinnusta hetken toivuttuamme jatkoimme vielä saaren kiertoa. Eteläkärki ei taaskaan tarjonnut luotokirvisiä eikä oikeastaan juuri mitään muutakaan.
Sinipyrstö jatkui kähmyilyään itäniityn reunalla ja sitkeimmät näkivät linnun vielä iltahämärissäkin. Fiilis oli sellainen, että retkeilyä kannattaisi vielä jatkaa, joten suuntasimme pienellä porukalla vielä iltastaijille luotsiasemalle. Muuttohavainnot paikalla jäivät kahteen kuikkaan. Jo päivälliselle suuntaamassa ollut Liisa ei kuitenkaan ehtinyt kauas, kun huomasi kyyhkyn kokoisen linnun laskeutuvan pihlajaan. Lähellä retkeilevät ehtivät pikaisesti paikalle ja hienosti puussa esillä ollut lintu oli helppo määrittää – turturikyyhky! Taas laji, jota ei varmasti kukaan olisi ennen retkeä osannut veikata nähtäväksi. Paikalle kertyi nopeasti valtaosa saaren harrastajista ja hymyt olivat leveitä. Nähtiinpä paikalla jopa koronavuosina entisestään harvinaistanut ilmiö, pinnahalaus.
Lopulta hotellillekin päästiin syömään pitkän ja hienon lintupäivän päätteeksi. Iltahuudossa huomattiin, että retken lajilista venyi muun muassa kirjosiepon ja pikkukäpylinnun voimin jo 92 lajiin, joka oli jo yli kymmenen lajia enemmän kuin kukaan oli uskaltanut ennen retkeä veikata. Yöpuulle paineli tyytyväinen retkiseurue!
Lauantaiaamuna oli tietenkin vielä päästävä retkelle, vaikka laivan lähtö painoikin jo päälle. Huuhkajaa ei vieläkään näkynyt vakiokallioillaan, vaan tyytyminen oli muuttavaan valkoposkihanhiparveen ja keltavästäräkkiin. Aamulaivaan ehdittiin ajoissa ja pieniä sadekuuroja uhmaten matka aloitettiin kannelta. Heti satamassa nähtiin taas turhan nopeasti luotokirvinen ja ennen Jurmoa paikallinen riskilä. Sade ajoi valtaosan porukasta sisätiloihin hetkeksi, mutta loppua kohti sää parani ja kannella tarkeni taas hyvin. Loppumatkan havainnoista voisi mainita vielä toisen riskilän sekä kolme parvea sepelhanhia, jotka nostivat retken lajimäärän 95 lajiin, hieno määrä! Lajimääräveikkauksen ja Tringan pipon ja huivin voittivat tasatuloksella 81 Jari ja Reijo, onnittelut! Satamaan ehdittiin jopa etuajassa ja ajomatka kauniissa syyssäässä takaisin kotiin sujui leppoisasti.
Kiitokset kaikille retkeläisille! Kiitos kuvia lähettäneille! Kiitokset myös Utö Havshotellin ystävälliselle henkilökunnalle, majakkakierroksen oppaalle Martin Öhmanille sekä kaikille saaressa retkeilleille harrastajille havaintojen ilmoittamisesta!
Utön lajilista 2022
Kyhmyjoutsen
Laulujoutsen
Metsähanhi
Valkoposkihanhi
Sepelhanhi
Haapana
Harmaasorsa
Tavi
Sinisorsa
Jouhisorsa
Lapasorsa
Tukkasotka
Haahka
Alli
Mustalintu
Pilkkasiipi
Telkkä
Tukkakoskelo
Isokoskelo
Kuikka
Silkkiuikku
Merimetso
Jalohaikara
Harmaahaikara
Merikotka
Sinisuohaukka
Kanahaukka
Varpushaukka
Hiirihaukka
Tuulihaukka
Ampuhaukka
Kurki
Meriharakka
Tylli
Kapustarinta
Pikkusirri
Suokukko
Jänkäkurppa
Taivaanvuohi
Valkoviklo
Naurulokki
Kalalokki
Harmaalokki
Merilokki
Riskilä
Sepelkyyhky
Turturikyyhky
Suopöllö
Käpytikka
Kiuru
Haarapääsky
Metsäkirvinen
Niittykirvinen
Luotokirvinen
Keltavästäräkki
Västäräkki
Peukaloinen
Rautiainen
Punarinta
Sinipyrstö
Leppälintu
Pensastasku
Kivitasku
Mustarastas
Räkättirastas
Laulurastas
Punakylkirastas
Kulorastas
Hernekerttu
Lehtokerttu
Mustapääkerttu
Taigauunilintu
Tiltaltti
Pajulintu
Hippiäinen
Harmaasieppo
Pikkusieppo
Kirjosieppo
Sinitiainen
Talitiainen
Isolepinkäinen
Naakka
Varis
Korppi
Kottarainen
Peippo
Järripeippo
Viherpeippo
Tikli
Vihervarpunen
Hemppo
Urpiainen
Pikkukäpylintu
Pajusirkku