Tringan suojelukatsaus 1/2022: Ämmässuo, Karhusaari, Kantvik, Kilpilahti

Vuosi on alkanut suojelupuolella varsin työteliäissä merkeissä. Linnuston kannalta merkittäviä kaavoitus- ja muita maankäyttöhankkeita on ollut alkuvuodesta lausuntokierroksella useita, ja näihin pureudutaan vuoden ensimmäisessä suojelukatsauksessa.

1) Jätimme 7.1. muistutuksen Espoon Ämmässuon tuulivoimalan kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotuksessa tuulivoimalan linnustovaikutukset on huomioitu valmisteluvaihetta tarkemmin, ja muuttavien lintujen osalta törmäysriski on arvioitu riittävällä tarkkuudella eikä voimala todennäköisesti lisäisi merkittävästi muuttavien lajien kuolleisuutta. Sen sijaan Ämmässuon alueella liikkuvien lokkien törmäysriski on edelleen arvioitu liian alhaiseksi. Niin pitkään kuin jätteenkäsittely alueella jatkuu pääosin nykyisen kaltaisena ja lokkeja liikkuu suunnitellun voimalan ympäristössä säännöllisesti tuhansittain, ei hankkeen haitallisia linnustovaikutuksia ole mahdollista estää tai oleellisesti vähentää. Esitimme muistutuksessa ensisijaisesti hankkeesta luopumista ja toissijaisesti joko voimalan sijoituspaikan muuttamista tai hankkeen lykkäämistä siihen saakka, kunnes jätteenkäsittely on (suunnitellun mukaisesti) toteutettu niin, että lokkien määrä alueella vähenee oleellisesti. 

Muistutus on luettavissa täällä.

2) Tringa jätti yhdessä Helsyn kanssa 14.1. mielipiteen Helsingin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Karhusaaren pohjoisosaan suunnitellaan pientaloalueen täydennysrakentamista ja katuinfraa n. 600 uudelle asukkaalle. Täydennysrakentamisen mittakaavaa tulee supistaa, jotta saaren metsä- ja ranta-alueiden riittävä yhtenäisyys voidaan turvata. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä Östersundomin Natura- ja MAALI-alueeseen. Suunnittelualueen länsiosa on kaavassa merkitty myöhemmin suunniteltavaksi mahdollisesti tehokkaamman rakentamisen alueeksi. Näkemyksemme mukaan kaikki rakentaminen tulee ohjata pois tältä myöhemmin suunniteltavalta alueelta, ja Östersundomin läheiset alueet osoittaa puskurialueiksi S-merkinnällä. 

Mielipiteen voi lukea täältä.

3) Kirkkonummen kunnan osayleiskaavahankkeet jatkuivat Kantvikin osayleiskaavan tultua valmisteluvaiheeseen. Jätimme osayleiskaavan valmisteluaineistosta lausunnon 28.1. Suunnittelu- ja vaikutusalueella sekä niiden läheisyydessä on useita arvokkaita lintualueita. Suunnittelualueen kaakkoisreunalla sijaitsevalle Hilan MAALI-alueelle on nähtävillä olleessa kaavassa osoitettu runsaasti pientalorakentamista, ja tätä rakentamista tulee linnustoarvojen ja kalliomännikköalueen yhtenäisyyden turvaamiseksi supistaa merkittävästi ja osoittaa kyseiset alueet suojelualueiksi tai luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Lännessä suunnittelualue taas rajautuu Pikkalanlahden FINIBA-alueeseen ja Siuntion–Kirkkonummen–Inkoon sisäsaariston MAALI-alueeseen. Sisäsaariston MAALI-alueeseen kuuluvat luodot tulee kaavassa osoittaa suojelualuemerkinnällä, ja näille tärkeille lintualueille kohdistuvia mahdollisia häiriövaikutuksia tulee hankkeen edetessä selvittää huolellisesti ja ohjata veneliikennettä poispäin ko. alueilta. Esitimme myös täsmentäviä kaavamääräyksiä Mattbyn peltojen alueelle ja edellytimme linnustoselvitysten teettämistä jo osayleiskaavavaiheessa. 

Koko lausunto on nähtävillä täällä.

4) Muissa maankäyttöhankkeissa jätimme 15.2. lausunnon Helen Oy:n Kilpilahden teollisuusalueen hukkalämmön siirtohankkeen YVA-ohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on selvittää mahdollisuutta Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella syntyvän hukkalämmön hyödyntämiseen Helsingin seudun kaukolämmön tuotannossa lämpöpumppujen, maaputkien ja tunneleiden välityksellä. Kritisoimme ohjelmaa siitä, että käytännössä vaihtoehtoja suunnitellulle reitille ei ole: kaikki putkilinjaukset kulkevat Natura- ja MAALI-alueiden halki Östersundomin, Mustavuoren ja/tai Salmenkallion kohdalta. Esitimme vaihtoehtoisen reitin huomioimista suunnittelussa, maanpäällisen rakentamisen ja puuttomana pidettävien avo-osuuksien välttämistä tärkeillä lintualueilla, kattavien ja perusteellisten vaikutusarvioiden ja linnustoselvitysten teettämistä sekä Natura-arvioinnin tekemistä LSL 65 §:n mukaisesti.  

Lausunnon voi lukea täältä.

Näiden kannanottojen ohella Tringa oli yhtenä allekirjoittajana mukana Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle lähetetyssä yhteydenotossa, jossa esitettiin Helsingin kansallisen kaupunkipuistohankkeen kiirehtimistä siten, että yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä edellytetään perustamisselvityksen valmistelusta tehtäväksi esitys vuoden 2022 loppuun mennessä. 

Yhteydenoton voi lukea kokonaisuudessaan täällä.

Kevättä odotellen, 

Juho Leppänen

Suojelusihteeri

150 150 Juho Leppänen
Kirjoita jotakin