Viikin retki keräsi peräti 55 osallistujaa. Punaisen ladon suoralla astelimme katsomaan kanadanhanhia, kiuruja, töyhtöhyyppiä ja kottaraisia. Uuttukyyhky istui pönttöpuun latvassa. Keltasirkut hyörivät peltosaarekkeessa, ja yksi lauloikin. Pellot olivat sulaneet lumettomiksi vauhdilla.
Kolme metsäkaurista laidunsi peltosaarekkeessa, aamusumun keskellä kuin hyvässä luontokuvassa. Kauriit tallustivat verkkaisesti metsään.
Hakalassa pirisi haparoivasti peippo, jonka arvelimme talvehtineeksi. Käpytikka rummutti. Hakalan tornin luona tähyilimme varisparvea Ruohokarin rannassa, varisparvesta löytyi 4 mustavarista – tänä keväänä niitä on ollut tavallista enemmän.
Purolahden tornilla katsoimme Klobbenin harmaahaikarakoloniaa. Risulinnoissa ei ollut vielä yhtään lintua – mutta yksi haikara kierteli taivaalla. Viikinojan suulla oli pieni sula, muttei vielä mitään vesilintuja. Toiveikkaina tähyilimme kaulushaikaran näköiset tuppaat. Ei vielä, ei tällä kertaa. Kaukana jäällä oli tuttu ruskea möhkäle. Merikotka. Se odotti talvikalastajien pikkulahnoja.
Kevään ensimmäinen valkoposkihanhi lensi kierroksen. Laulujoutsenia lappoi aamupäivän ajan taajaan pohjoissuuntaan, usein perhejoukoissa, harmaat viime vuoden joutsenet vielä emojensa kanssa. Harmaapäätikka kyikytti kyyk kyyyk kyyyyk kuusen latvassa Mölylässä tauotta, lennähti sitten niityn reunaan, Pikku-Mäyrämetsään. Siellä se hyöri maanrajassa lähellä palokärkeä – oliko kiinnostunut sen työmaista.
Kaarsimme Mäyrämetsän sivua Viikinojalle. Kaksi merihanhea laidunsi pelottomasti ja lapinharakka eli se isolepinkäinen istui jälleen siinä myyräjahdissa. Tarkemmat olivat laskeneet niitä kolme pelloilta. Lopussa näkyi isompi joukko lintuväkeä parveutuneena punaisella ladolle, kiikaroimassa eri suuntiin. Olivat kuin varisparvi, joka tähyili samaan aikaan Purolahdessa kiivaasti, varikset katsoivat kaikki samaan suuntaan, koska kanahaukka näkyi ojan varressa.
Pari tuntia aikaisemmin pelloilta oli kuin olikin nähty Viikille uusi laji, isohaarahaukka, joka oli leijaillut taivaanrannassa Kontulan yllä, kiertänyt Viikin pohjoisen puolelta. Se selvisi kotona Tiiran havaintoja selatessa. Punaisella ladolla oli optiikka tanassa juuri pohjoissuuntiin.
Harmaapäätikka, on sekin jotain, tikka näkyi ja kuului hyvin… uutuuslaji, sillä on nyt ensi kertaa pesimisaikeita Viikissä. Sentään se. Isohaarahaukka tulee vielä.
Opasti ja kirjoitti: Eero Haapanen