Petro Pynnönen (teksti ja kuvat)
Tringan Israelin retket ovat vuosina 2011-2018 suuntautuneet aina eteläiseen Israeliin ja parhaaseen lintujen kevätmuuttoaikaan. Pohjois-Israel on jäänyt syyttä vähemmälle huomiolle.
Useimmat ovat kuulleet Hulan laaksosta ja siellä talvehtivista kurkimassoista, mutta sen lisäksi valtavat alueet Pohjois-Israelista on maatalouskäytössä. Alue on paikoin hyvin ravinteikasta ja viljavaa, ja siellä kasvatetaan runsaasti kalaa isoissa allaskomplekseissa. Nämä houkuttelevat suuria määriä etenkin kosteikkolintuja. Kala-altailla lintujen ja lintulajien määrä on hämmentävät. Massalajeja ovat etenkin lapasorsa, merimetso, naurulokki ja erilaiset haikarat. Tuntuu, että jokaisella vesialtaalla on omanlaisensa lajisto. Jollain altaalla saattaa nähdä pelkästään mustakaulauikkuja, toisella taas lähes pelkkiä lapasorsia. Jotkut altaat taas tuntuvat houkuttelevan kaikkia mahdollisia kosteikkolajeja. Suuret lintumäärät houkuttelevat tietysti petolintuja, ja etenkin kiljukotkia ja ruskosuohaukkoja näkee kaikkialla. Rannoilla vilahtelee tyypillisesti muitakin saalistajia, kuten mungoja ja sakaaleja.
Pohjois-Israelissa on paljon viini- ja hedelmätarhoja ja jopa laajoja metsäalueita. Näillä talvehtii runsaasti meikäläisiä lajeja, kuten peippoja, punarintoja, peukaloisia, laulu- ja mustarastaita. Lisäksi yli kahden kilometrin korkeuteen kohoavan Hermon-vuoren rinteillä elää muutamia lähes alpiinisia lajeja, kuten vuorisirkkuja, balkanintiaisia ja kallionakkeleita. Hermonvuoren huippualueella pesivät ruususiipitulkku ja tunturikiuru. Vuorten jyrkänteillä elelee lisäksi omanlaisensa fauna. Hanhikorppikotka on pahasti taantunut maassa, mutta niitä pesii edelleen maassa muutamia kymmeniä pareja. Muita rotkojen pesimälajeja ovat pikkukorppikotka, vuori- ja käärmekotkat, arohiirihaukka, pikku- ja alppikiitäjä, sinirastas, kalliokirvinen ja -varpunen. Talvisin alueella näkee harvakseltaan esimerkiksi munkkikorppikotkia ja hyvällä onnella kalliokiipijänkin.
Matkailu alueella
Majoituksen löytäminen alueella on helppoa, siihen auttaa vaikkapa booking.com. Pieniä majataloja on kaikkialla, jopa aivan pienimmissä kibbutzeissa. Auto kannattaa varata joltain Tel Avivin kentältä löytyvältä firmalta, itse käytimme Hertziä. Sen toimisto on saapumisaulassa, ja auto on pienen kävelymatkan päässä parkissa. Ajaminen teillä on helppoa ja turvallista, ja isot tiet ovat hyvässä kunnossa. Hullua kaahausta maassa ei juurikaan näe. Pikkuteillä tulee olla varovainen ettei juutu hiekkaan. Tai niin kuin meille kävi – saviliejuun. Sade tekee pikkutiet vaarallisen liukkaiksi, ja lisäksi sade saattaa katkaista isojakin teitä joksikin aikaa. Osa pikkuteistä on vain nelivedolla ajettavia. Auto ja majoitukset kannattaa varata jo ennen matkaa. Mastercard ja/ Visa käy lähes kaikkialla, debit tai credit, molemmat kelpaa. Rahaa eli shekeleitä ei kannata Suomesta viedä, sitä voi nostaa pankkiautomaatista vaikka heti saapumisaulasta.
Retkipäiväkirja 4.-11.2.
4.2. illalla retkiporukkamme oli kasassa Helsinki-Vantaan kentällä. Suora lento sujui leppoisasti, ja lämmin ateria kannatti olla tilattuna, sillä Tel Avivin kone laskeutuu vasta 00.20 eikä syömässä oikein ehdi käydä. Saimme pikkubussimme reilussa puolessa tunnissa valmiiksi ja pääsimme ajamaan Armon Hayarkon-hotellillemme ja nukkumaan ne pari hassua tuntia mitä ennen aamuretkeä ehtisi. Hotelli oli valittu lähinnä 24h respan, sijainnin, ja sen takia että kohtuullinen aamiainen sisältyi hintaan. Hotellilta on kävelymatka viereiseen Hayarkon-puistoon. Puisto on kuuluisa siellä elävästä pienestä, karkulaisista syntyneestä naamiokottaraispopulaatiostaan (Sturnus burmannicus).
5.2. Ensimmäinen retkipäivä aloitettiin perinteisesti ennen aamiaista ja auringonnousua Hayarkon-puistosta. Puistossa lenkkeili sadoittain väkeä, jokea pitkin souti pariskuntia aamulenkillään, autoja ja mopoja ja sähköpotkulautoja vilisi tiet täynnä. Iso kaupunki oli varhain hereillä. Vilskeestä huolimatta kävely tuolla on mukavan monipuolinen tapa tutustua maan peruslintuihin. Äänimaailmasta vastasivat melodiset pihamainat ja arabianbulbulit, rumaääniset afrikanhanhet, kauluskaijat ja munkkiaratit, mutta laulelipa seassa vienosti tavallinen tiltalttikin. Kohdelaji naamiokottarainen pysyi piilossa. Ilmeisesti runsastunut pihamainapopulaatio on ajanut tuon lajin ahtaalle. Aamupalan jälkeen surautimme merenrantatöyräälle Maagan Michaelin etelänurkkaan. Päivä oli poikkeuksellisen lämmin paikallistenkin mielestä. Itätuuli oli lähes myrskyisä ja talvitakista oli iloa vaikka lämpöä oli reilusti kaksikymmentä astetta. Rannan koloissa piileskeli aavikko- ja mustajalkatyllejä, karikukkoja ja tundrakurmitsoita. Ohi lensi retken ensimmäinen mustapäälokki. Rantapusikossa lennähti vuoripyitä. Meristaiji oli turhaa, sillä raju itätuuli oli karkottanut mahdolliset merilinnut ehkä Libyaan. Itse kala-altailla putoili retkenpinnoja tasaiseen tahtiin. Tuulensuojaisilla reunoilla lepäili kaikenlaista, hyönteissyöjistä haikaroihin. Erilaisia haikaroita ja niiden johdannaisia kuten pronssi-iibiksiä ja pikkumerimetsoja vilahteli. Jalohaikaroita pölähti lentoon reilu kahdensadan parvi, pelikaaneja muutaman kymmenen linnun parvi, smyrnan- ja kirjokalastajia oli runsaasti, samoin naurulokkeja. Muutama kaitanokkalokki löytyi taivaalta, ja puskista papyrys- ja silkkikerttuset. Raino Kinnuselta saamamme vinkin avulla löysimme yhden altaan nurkasta kolme kyyryhaikaraakin. Kiitos vain! Kaupan päälle samassa paikassa oli pari rääkkähaikaraa. Yllättävin lintu altailla oli silti ehkä hernekerttu!. No, onhan niitä joskus Suomessakin talvisin. Lounassämpylät naamaan bensiksellä, ja otimme suunnan kohti sisämaata. Pienen sekoilun jälkeen päättelimme päivän retkemme Kfar Barukhin altaille lähelle Afulaa. Altaalla oli reilu tuhat vesilintua, puolet lapasorsia ja puolet muita. Seasta löytyi 21 valkopääsorsaa, 15 ruskosotkaa ja kiva ylläri neljä marmorisorsaa. Liitohaukka on yleistynyt Israelissa rajusti, tänään näkyi kaksi. Illalla Arbel Guest Houseen Tiberiaksen kupeeseen neljäksi yöksi. Illallinen vei lähes tajun, huh mitä herkkuja! Rajusta tuulesta huolimatta saimme kasaan 92 retkenpinnaa näin ekalle päivälle.
6.2. Heräsimme sateentuoksuiseen tuuliseen aamuun ja osa porukasta kävi pikku kävelyllä Arbel-vuoren luonnonpuistolle. No, puisto oli kiinni joten kävimme vain portilla. Ylänkömaisemassa kätkätti vuoripyitä ja puskissa äänteli alueen peruslintuja priinioita ja samettipääkerttuja. Rotkon yllä kiisi sadan pikkukiitäjän porukka, jyrkänteellä köllötteli kalliotamaaneja (Procavia capensis) ja gasellipukkikin (Gazella gazella) nähtiin. Paluukävelyn aikana yhteen puskaan tupsahti pensaskerttu! Se saattoi olla kevään ensimmäinen muuttaja, näihin aikoihin ne saapuvat. Paikallinen pesimäkanta on tosin isolta osin paikkalintuja, joten aivan varmaksi tätä ei voinut vielä naulata. Herkullisen aamupalan jälkeen päätimme kehnon sään takia ajaa Hulan laaksoon. Ja sehän ei ole koskaan huono idea! Heti saavuttuamme Agamon Hulan portista sisään kävi ilmi millainen paikka nykyään on. Yksi pelto herätti ihmetystä, sillä se oli harmaa. Mutta se olikin kurkipelto, kirjaimellisesti. Ja niitä kurkia oli paljon, pellollinen! 18v sitten kurkia lähinnä hätisteltiin pois ja niiden kokonaismäärä oli vain tuhannen luokkaa. Nykyään niitä houkutellaan jäämään paikalle ja niistä on tullut turistinähtävyys. Niiden määrä oli niin suuri, ettei niiden laskeminen oikein onnistu maasta käsin. Pari päivää aiemmin paikalliset olivat suorittaneen laskennan ja saaneet luvun 51.500 kurkea. Parvessa on mukana yksi neitokurki, jonka etsintä todettiin arpapeliksi. Melkein se onnistuikin, kun pieni kurki lennähti edessämme tien yli, äh! Kurkienkatselupisteeltä oli hyvät näkymät eri suuntiin, ja siitä havaitsimme muun muassa neljä kilju-, kolme keisari- ja yhden maakotkan, 5 harakkakäkeä, 4 liito- ja 4 arohiirihaukkaa. Koko ajan oli jotain kivaa näkyvissä. Ns. päivän paras havainto oli upea ja uljas Israelin ensimmäinen – tadaa! – valkoposkihanhi! Lintu on ollut koko talven samalla paikalla, joten se ei juuri tringalaisten tunteita kuohuttanut. Enemmän aikaa kulutettiin esimerkiksi liitohaukan vienon äänen ihasteluun ja vuorikirvisten tuntomerkkien opiskeluun. Päivä kului nopeasti, ja kello olikin jo kolme kun kahville ennätimme. Paikalla kannattaa vuokrata neljän hengen golfkärry tai polkupyörä, jolla voi kiertää koko kahdeksan kilometrin lenkin leppoisasti. Ymmärsimme tämän vasta kun olimme jalat hapoilla kävelleet edes takas. Illan viime valoissa ehdimme vielä pohjoispuolisille altaille vähän sorsia laskeskelemaan. Altailla oli hämmentävät 2000 lapasorsaa. Yksi allas oli erityisen suosittu, siinä oli 1550 yhdessä kasassa. Siellä täällä oli muutaman kymmenen – sadan linnun allihaahkamaisen tiiviitä parvia, jotka pyörivät ympyrää. Ilmeisesti pyörre sai ruoan kumpuamaan pintaan, muuta selitystä tälle ei löytynyt. Pari marmorisorsaa ja ruskosotkaa ja neljä sitruunavästäräkkiä mainittavimmat muut linnut. Illalla taas hieno illallinen; ”Pietarin kalaa” – tietenkin Genesaretinjärvestä. Majapaikkamme Shavit Guest house on aivan ehdoton kohde jos haluaa yöpyä ja retkeillä Pohjois-Israelissa! Arbelista on lyhyt matka kaikkialle. Paikalla on oma ravintola, ja ruoka oli hämmentävän hyvää ja annokset suuria. Olimme sopineet etukäteen saavamme täysihoidon, joten kaikki mitä söimme ja joimme, kuului hintaan. Kellarissa paikan n. 80v kokki-isäntä, Israel, teki itse käsin suklaata. Saat arvata itse, oliko hyvää ;). Ähkyssä jälleen nukkumaan. Paikka on jonkin sortin ”Travellers choice 2013”. Eikä ihme. Onneksi uskalsimme varata sen suoraan neljäksi yöksi.
Kuvauksen kohde arabianbulbuli (Pygnonotus xanthopygos) otti tilanteen rauhallisesti. Oikealla retkiporukkamme Golanilla. 7.2.2019
7.2. Kolmas päivä alkoi lintuverkoilla Agamon Hulassa Shai Agmonin johdolla. Yöllä satoi sakeasti mutta juuri kun saavuimme rengastuspaikalle sade taukosi ja keli olikin koko päivän mitä parhain. Lintu ei liikkunut ja verkoista tuli parin tunnin aikana vain mustarastas ja arabianbulbuli. Yllättäen paikalla oli suomalainen vapaaehtoinen rengastusapulaisena, Matti Järvenpäästä! No tottakai! Shai on hyvin kokenut lintumies, ja hän kertoili paljon Hulan ja Israelin linnuista. Saimme kuulla että v. 2004 Hulassa havaittiin vuosikymmenten tauon jälkeen Israelin 8. liitohaukka. Seuraavana vuonna yhdeksäs, ja viime vuonna 2018 Hulassa suljetun alueen sisällä pesi jo käsittämättömät 36 paria liitohaukkoja, koko Hulan alueella satakunta. Maakotkia sen sijaan pesii koko maassa enää kolmisen paria. Basrankerttusia pesi enimmillään kaksi paria kosteikolla Agamon Hulan pohjoispuolella, muttei sielläkään enää vuoden 2006 jälkeen. Vaikkei lintu liikkunut verkkoihin, paikalla oli mukava vain seisoskella ja syödä majapaikan pakkaamia herkkueväitä. Viereisellä pellolla vilisteli kiuruja, kottaraisia ja töyhtöhyyppiä, kuin Viikissä konsanaan. Toki seassa oli satakunta kynsihyyppää, lapin- ja vuorikirvisiä ja puissa istuskeli kiljukotkia ja liitohaukkoja. Mustafrankoliinien, smyrnankalastajien ja liitohaukkojen huudellessa lähdimme ajamaan kohti Hermonvuorta. Tie nousee jyrkästi ja hujauksessa olimmekin jo puurajan yläreunalla etsiskelemässä kohdelajejamme balkanintiaista ja kallionakkelia. Mitään tiettyä paikkaa meillä ei ollut tiedossa, joten meiltä meni ainakin kaksi minuuttia löytää kallionakkelipariskunta pesällään ja siitä lähes 10 minuuttia ennen kuin löysimme 8 balkanintiaista! Eliksiä ropisi, ja bonuksena vuorisirkku ja rautiainen retkenpinnoiksi. Kartalla tuo pysähdyspaikka on Nev Ativin kibbutzin ylärinteessä, Hermonille vievän tien varressa hetikohta Majdal Shamsin jälkeen. Hermonin hiihtokeskuksen sirkuksesta huolimatta tai ehkä juuri siksi päätimme ottaa ja jonottaa hiihtohissit ylös. Köysirata ylös on reilun kilometrin mittainen, jono vähän lyhyempi. Aurinko vilahteli pilvien välistä, mutta välillä pilvi peitti kaiken näkyvyyden. Hienot oli maisemat! Paikalliset tulevat tuonne ihmettelemään lunta ja tekemään lumiukkoja. Me yritimme nähdä ruususiipitulkkuja. Se tuntui alusta lähtien epätoivoiselta, sillä ylhäällä oli sama härdelli kuin alhaallakin eikä siellä pääse juuri liikkumaan. Juuri kun Hannu löysi ison hemppoparven kaukana vuoren rinteillä, armeijan tyypit tulivat pyytämään poistumista sotilasalueelta. Siirryimme 100m, mutta samalla huiput peittyvät jälleen sumupilveen ja päätimme lähteä kaffelle ja kotiin. Huippuretken saldoksi jäi hemppo ja talitiainen, mutta silti olimme tyytyväisiä tuohon ei ihan jokapäiväiseen retkikohteeseen. Olisihan siitä hemppoparvesta voinut tulkkuja ja tunturikiuruja löytyäkin. Matkalla, rajan tuntumassa, pysähdyimme hyvän näköiseen syyriantikkapaikkaan; saldo kolme syyriantikkaa. Illalla laskeskeltiin vielä hemppoja ja harmaasirkkuja golanilaisilta langoilta kotimatkalla Arbel Guest houseen. Suhde oli noin 200 hemppoa / 300 harmaasirkkua. Retkeily ylängön puutarhoissa ja metsissä ei tuottanut enää kuin kangaskiurun retkenpinnaksi. Illalla päätimme ottaa huomenna rennommin ja retkeillä vain lähialueella. Arbelvuoren aarteet odottavat! 144 retkenpinnaa.
8.2. Neljäs, rento päivä, kivoja lajeja. Sovimme lähdön retkelle vasta aamupalan jälkeen jotta jokainen sai nukkua riittävästi. Innokkaimmat kävivät Genesaretinjärvellä ’meristaijilla’ ennen aamiaista. Siellä vilisi naurulokkeja ja merimetsoja, välissä lenteli erilaisia haikaroita, mustapäälokkeja ja yksi kaitanokkalokki. Jälkimmäinen on sisämaassa talvisin pienen luokan harvinaisuus. Sää oli vihdoin tyyntynyt ja näkyvyys oli loistava. Aamupalan jälkeen teimme retken Arbelin kalliojyrkänteellä, joka on kuuluisa talvisista kalliokiipijöistään. No ei ollut nyt, mutta lauleskeleva kalliokirvinen ja sinirastaat ilahduttavat aina. Räystäspääsky vilahti muuttolennossa, kevätmuuttaja! Sieltä jälleen ylös Golanille Gamlan kanjonille, joka on maan paras korppikotkapaikka. Tai oli ainakin vuoteen 2007, jolloin suurin osa korppikotkista kuoli myrkytysonnettomuuden takia. Havainnointitasanteelta ei näkynyt enää yhtään pesää, kun ennen onnettomuutta pareja oli vielä n. 70. Uljas vuorikotka nähtiin välittömästi sisään astuttuamme, sinirastas lauleli ja kanjonissa lenteli muutama pikkukiitäjä. Hanhikorppikotkia näkyi parikymmentä ja lisäksi näkyi kaksi upeaa munkkikorppikotkaa. Gamlan tiellä tapasimme taas suomalaisia, tällä kertaa YK-joukkoja. Tien vieressä lauloi heinäkerttu. Illan himmetessä tsekkasimme Golanilla vielä pari vesiallasta, ja lintuja niillä olikin kivasti. Muun muassa 75 valkoposkitiiraa ja 6 valkoselkätaskua nähtiin. Kaikenlaista pientä kivaa retkellä näkyy tietysti koko ajan. Esimerkiksi eilisen ja tämän päivän aikana havaitsimme n. 500 harmaasirkkua, vajaa kymmenen liitohaukkaa ja muutama kymmentä mustapäätaskua. Huomenna täytyy jättää Arbel Guest Housen höyryävät padat kun suuntaamme Kfar Ruppinin suuntaan.
9.2. Viides päivä, sapattilauantai, alkoi ajolla Kfar Ruppinin seudulle. Otimme pienen ensivilkaisun siitä, mitä tuo alue lintumielessä tarkoittaa. Staijailimme puolisen tuntia Maoz Hayimin allasalueen kohdalla Jordanian rajan tuntumassa. Meininki oli vähän kuin arktikalla, ohitsemme lensi jatkuvasti erilaisia lintuparvia. Merimetsoja siisteissä auroissa, pikkumerimetsoja kuin kuikkaparvia, tiiviitä naurulokkiparvia, erilaisia haikaroita, valkoposkitiiroja -hurjasti lintuja! Pääsimme Kfar Ruppinin portista sisään, ajoimme altaille – ja jäimme autolla lähes saman tien kiinni tien liukkaaseen savikuoreen! Lisäksi takarengas onnistui kietoutumaan lahoon altaiden suojaverkkoon niin, ettei se enää pyörinyt. Ei kun tyypit ulos liejuun työntämään ja totta kai juuri silloin alkoi sataa kaatamalla. Onneksi sade loppui lähes heti, ja noin tunnin ähellyksen jälkeen auto oli taas kovalla tiellä. Kaikki yltäpäältä ravassa, ja kuskia nolotti. Vaikka liejua ei ollut kuin noin sentti, siihen katoaa pito renkaista täydellisesti. Loppupäivä mentiin sit kuraisella autolla varovaisemmin lähinnä asfalttia pitkin. Mutta itse altaat ovat kyllä maineensa veroiset! Haikaroita, lokkeja, sorsia, merimetsoja, pelikaaneja ja niiden seassa monenlaista pientä kivaa, taivaalla satoja haarahaukkoja ja kymmeniä mustahaikaroita. Esim. merimetsoja näimme 3000 ja naurulokkeja 5000, eikä me kierretty kuin pari allasta. Punasotkan ja tukkasotkan risteymä, muutama tamariskivarpunen, viisi kiljukotkaa, arohiirihaukka, ruskohaikaroita, kuusi peltotulkkua ja kruununa hieno koiras punapyrstölepinkäinen. Kolme kesäpukuista valkosiipitiiraa oli outo näky. Olimme jo tietoisia, että tänä talvena niitä on ollut pieniä määriä siellä täällä Israelissa, muttei koskaan aiemmin talvisin. Sadetta tuli välillä niskaan, välillä oli kesäisen lämmintä. Iltapäiväkahvien jälkeen paluu Ruppinille pellon kiuruja ja kirvisiä etsimään. Yksi aasiankiuru löydettiin, mutta tuhkakirvinen päätti näyttäytyä vasta huomisaamuna. Viiriäinen pytpytteli pellolla keväisesti. Illan majapaikan Birdwatching centerin pihassa huusi ja näkyi kyläpöllönen ja kylällä oli neljä lisää. Tornipöllö huusi pari kertaa illalla. Huomenna on hyvä ja mielenkiintoinen lintupäivä!
10.2. Päivät vähenee, lajit kovenee. Aamulla pimeässä kyläpöllösten kanssa huuteli kilpaa paksujalkoja ja sakaaleja. Tuhkakirvinen tosiaankin löytyi tänään Kfar Ruppinin länsipuolisilta alfalfapelloilta. Kirviset istuskelivat tänään runsain määrin langoilla, ja niinpä ensin löytyi yksi ja sit kaksi tuhkakirvistä lisää kymmenien lapin- ja vuorikirvisten seasta. Päätimme ajaa pitkän ajomatkamme Nizzanaan suoraan Länsirannan läpi Kuolleen meren kautta ja se toi retkemme lajilistalle kymmenkunta lisälajia, joita ei oltu edes suunniteltu näkevämme. Kuten afrikankalliopääskyjä, rotkorakkeleita, lyhytpyrstökorppeja, pikkumehiläissyöjiä, mustapyrstö-, kalotti- ja surutaskuja. Ja tietysti upeita maisemia! Ein Gedissä joimme retken, ja ehkä koko WP:n alueen huonoimmat kahvit. Päätimme tehdä kävelyn luonnonkauniiseen Wadi Mishmariin, jos vaikka kyproksenkerttu olisi löytynyt. Tie sinne oli mennyt viime vuosien sateiden takia rikki, eikä lähelle päässyt kuin maastoautolla. Yritimme kuitenkin urheasti kävellen wadin pohjaa pitkin, mutta se oli pakko todeta lopulta liian raskaaksi ja liikaa aikaa vieväksi ja päätimme investoida Mt Amasalle enemmän aikaa. Harmi, sillä jälkeenpäin kuulimme että ylempänä olisi kyproksenkerttuja ollut useampiakin. No, aavikkopyitä ja –kerttuja sentään näimme. Loppupäiväksi nousimme noin 1000m ylemmäs Juudean desertiä Amasa-vuorelle ihastelemaan upeaa laaksoa, jossa oli todella kivasti nähtävää. Paikalla on ollut jo kaksi talvea persiantasku, josta on riittänyt riemua jo sadoille harrastajille. Ja nyt siis meille, jesh! Samalla paikalla oli kuusi valkoselkätaskua, pikkupensaskerttupari, aavikkokerttuja, kalliovarpusia ja kolme ultrahienoa minervanpöllöä alalajia ’lilith’. Illaksi ajoimme pimeässä aina Ezuziin saakka, ja Studio Tobianaan yöksi. Pienen väärinymmärryksen takia paikallinen ravintolanpitäjä ei ollut varma olemmeko tulossa, mutta hetken päästä ravintola olikin auki ja ranskalainen kokki loihti meille illaksi käsittämättömän herkulliset kasvispöperöt, paistoi muutaman pizzan ja laittoi hieman rokkia soimaan tunnelmaa kohottamaan. Cafe Ezuz, jälleen ehdottoman suositeltava mesta!
11.2. Retken viimeinen päivä alkoi tutulta junanvaunulta Nizzanan puoliaavikolta. Aavikko vaikuttaa aina alkuun täysin tyhjältä ja kuolleelta, mutta kun sitä tarkemmin katselee ja kuuntelee, lintuja onkin jopa yllättävän paljon. Ensin löytyi paikan paraatilaji idänkaulustrappi, sitten toinen, sit vähitellen aro-, aavikko-, valkoselkä- ja surutaskut, vuoripyitä, pronssikorppi ja lopulta pari aavikkokiurua. Kahdeksan aikaan siirryimme takaisin Ezuziin aamiaiselle ja hietakyyhkyjä katsomaan. Mutta öinen sade oli tehnyt lätäköitä sinne tänne eikö linnuilla ollut tänään mitään syytä tulla juomaan niitä varten tehdylle lätäkölle. Siirryimme suoraan Nizzanan altaille, jossa oli järkytykseksemme jonkinlainen altaiden tyhjennys käynnissä. Yhdessä altaassa oli vielä vähän vettä ja ruovikkoa ja vähän kahlaajiakin. Ja onnekkaasti siellä steppaili vielä “afrikansulttaanikana“, eli äskettäin splitattu laji Porphyrio madagascariensis. Hieno havis, mutta voi olla että laji katoaa altailta jatkossa. Laji on yleistynyt valtavasti koko Israelissa ja sen voi löytää jo lähes mistä vain ruovikkoisesta altaasta. Siirryimme retken lopuksi Urimin pelloille. Siellä liikkuminen autolla oli lievästi sanottuna haastavaa, eikä lintujen lähelle päässyt millään ilveellä. Jouduimme tyytymään päätien läheisyydessä retkeilyyn. Niinpä hyvästelimme kahvitauon jälkeen Urimin kurat ja suuntasimme Välimerta ihailemaan Ashdodin South Beachille. Se oli hyvä ratkaisu. Varpaat rantahiekassa ei voi koskaan olla huono idea! Siellä kaunista auringonlaskua ja retken hienoja haviksia sulatellessa havaitsimme vielä nuorehkon suulan, josta tuli retken viimeinen, 180. uusi laji.
Kyllä tällä retkellä tuli todettua, että retkeily Israelin pohjoisosissakin kannattaa! Linnustoero Etelä-Israeliin on raju.
Vinkkejä ja linkkejä:
Finnairin suorat lennot Helsingistä Tel Aviviin lentävät tällä hetkellä yöaikaan, joka on tietysti raskas tapa aloittaa retki. Näin saa toki täysiä retkipäiviä kun matkustamiseen ja autonvuokraukseen ei tarvitse käyttää valoisaa aikaa. Paluulennolle ehtii auringon laskettua vaikka Eilatin North Beachilta. Toki muitakin reittivaihtoehtoja on runsaasti.
Shavit Guest house Arbelissa, Tiberiaksen vieressä. (Selkeästi paras majapaikka missä olen Israelissa yöpynyt ja syönyt. Sekä aamiainen että illallinen lähentelivät täydellistä. ”Esimerkiksi ”yhden hengen huoneeni” sisälsi kaksi huonetta ja keittiön, pari televisiota, kylpyhuoneen, parvekkeen ja erillisen yacuzzihuoneen(!)/Petro): http://www.en.4shavit.com/
Kfar Ruppin Birding center. Miellyttävä majoitus, hyvä aamupala, vinkkejä retkeilyyn ja helppo pääsy Kfar Ruppinin altaille. Kyläpöllönen huutelee pihapuussa: https://www.birdwatching.org.il/en/
Ezuz Nizzanan eteläpuolella on kylä, jonne kannattaa mennä yöpymään Nizzanaan mennessä. Näin herää suoraan pelipaikoilla. Ainakin Studio Tobianaa voi suositella majapaikaksi: https://www.studiotobiana.com/
Majatalon vieressä on ravintola Cafe Ezuz, joten samalla kun majoittuu Tobianaan, kannattaa varata illallinen ja aamiainen Cafe Ezuzista. Järjettömän hyvät kasvisruoat: http://cafe-ezuz.co.il/
Ezuzin kylässä on vuohifarmi, jonne on rakennettu hietakyyhkyjen juomapiste. Sinne voi varata terassipaikat tyyliin 20 shekeliä (n.5 euroa)/nuppi. Samalla juomapaikalla on piilokoju jos haluaa kuvata lintuja vierestä. Lämpimät suosittelut molemmista. Paikalla oli yhtenä aamuna Tringan retkellä 2018 huhtikuussa juomassa ainakin kruunu- ja jouhihietakyyhkyjä, aavikko- ja vuoripyitä, aavikkotulkkuja, pensasvarpusia, harmaasirkku, turturi- turkin- ja palmukyyhkyjä, peltosirkkuja, mustapääkerttu ja kettu. Sateisena aikana allas on luonnollisestikin tyhjä linnuista. http://lonelybirder.com/en/item/gevinot-ezim-celias-goat-cheese-farm-2/
Kannattaa ostaa matkalle datapaketti, jolla voi käyttää nettiä vapautuneesti. Se toimii usein paremmin kuin Wifit, ja sillä voi soitella esim. WA-puheluita mielin määrin. Sen lisäksi muista asettaa saavuttuasi kyseinen palveluntarjoaja manuaalisesti, ettei tule ikäviä laskuyllätyksiä muiden maiden verkkovierailuista. Tällä retkellä puhelimemme oli Israelin verkon lisäksi ainakin Libanonin ja Jordanian verkoissa.
Retken 5.-11.2.2019 lajilista – 180 lajia.
TACRUF pikku-uikku 167 yksilöä
PODCRI silkkiuikku 27 yks. 26 yks Genesaretjärvi, 1 Kfar Ruppin
PODNIG mustakaulauikku 53 yks kolmella paikalla
MORBAS suula 1 imm. 11.2. Ashdod South Beach
PHACAR merimetso 4100 yks, etenkin Kfar Ruppinin seutu
PHAPYG pikkumerimetso 221 yks, päivittäin, eniten Kfar Ruppin
PELONO pelikaani 110 yks, 70 Hula, 40 Kfar Ruppin
NYCNYC yöhaikara 38 yks., lähinnä Kfar Ruppin
BUTSTR kyyryhaikara 3 yks Maagan Michael 5.2.
ARDRAL rääkkähaikara 3 yks, 2 Maagan Michael, 1 yks Kfar Ruppin
BUBIBI lehmähaikara 318 yks.
EGRGAR silkkihaikara 56 yks
EGRALB jalohaikara 333 yks, 270 Maagan Michael, 50 Kfar Ruppin
ARDCIN harmaahaikara 209 yks
ARDPUR ruskohaikara 4 yks, 1 Genesaretjärvi, Kfar Ruppinin seutu
CICNIG mustahaikara 140 yks, 40 Maagan Michael, 100 Kfar Ruppin
PLEFAL pronssi-iibis 670 yks, etenkin Maagan Michael ja Hula
PLALEU kapustahaikara 34 yks
BRALEU valkoposkihanhi 1 yks Agamon Hula, Israelin ensihavainto, ollut koko talven
ALOAEG afrikanhanhi 12 yks, Tel Aviv, Hayarkon park
TADTAD ristisorsa 1 yks Ein Bdolach altaat
ANAPEN haapana 82 yks, joista 5.2. 80 Kfar Baruk ja ympäröivät vesialtaat
ANASTR harmaasorsa 68 yks, Ein Bdolach ja Kfar Ruppin
ANACRE tavi 170 yks
ANAPLA sinisorsa 330 yks, etenkin Hula
ANAACU jouhisorsa 100 yks Kfar Baruk
ANACLY lapasorsa 3140 yks, mm. 2000 Ein Bdolach altaat
MARANG marmorisorsa 8 yks, 4 yks 5.2. Kfar Baruk ja 4 yks 6.2. Ein Bdolach
AYTFER punasotka 360 yks
AYTNYR ruskosotka 32 yks, eniten 5.2. 30 yks lähellä Kfar Barukia
AYTFUL tukkasotka 120 yks
AYTFULxFER tukka- ja punasotkan rist 1/ 9.2. Kfar Ruppin
OXYLEU valkopääsorsa 21 5.2. Kfar Baruk
MILMIG haarahaukka 1121 yks, pääosin Kfar Ruppinin seudulla
GYPFUL hanhikorppikotka 28 yks, 26 yks 8.2. Gamla, 2 yks 10.2. Wadi Mishmar
AEGMON munkkikorppikotka 2 yks 8.2. Gamla
CIRAER ruskosuohaukka 61 yks
CIRCYA sinisuohaukka 5 yks
ACCNIS varpushaukka 6 yks
BUTBUT hiirihaukka 19 yks
BUTRUF arohiirihaukka 8 yks
AQUCLA kiljukotka 14 yks
AQUHEL keisarikotka 7 yks
AQUCHR maakotka 1 yks, 6.2. Agamon Hula
HIEFAS vuorikotka 1 yks, ad koiras soidinteli 8.2. Gamla
PANHAL kalasääski 7 yks
FALTIN tuulihaukka 73 yks
FALPER muuttohaukka 2 yks, 6.2. Agamon Hula, 11.2. Urim
ELACAE liitohaukka 14 yks
ALECHU vuoripyy 40 yks
AMMHEY aavikkopyy 3 yks Kuollut meri ja Wadi Mishmar
FRAFRA mustafrankoliini 2 yks, 7.2. 2Ä Agamon Hula
COTCOT viiriäinen 1 yks, 1Ä 9.2. Kfar Ruppin
RALAQU luhtakana 3 yks, 2ä 7.2. Agamon Hula, 1p 11.2. Nizzanan altaat
GALCHL liejukana 40+ yks
PORMAD ’afrikansulttaanikana’ 1 yks, 11.2. Nizzanan altaat
FULATR nokikana 750 yks
GRUGRU kurki 50265, esim n.50.000 6.2. Agamon Hula
CHLMAC idänkaulustrappi 5 yks, 11.2. Ezuz/Nizzana
HIMHIM pitkäjalka 11 yks vain
RECAVO avosetti 5 yks
BUROED paksujalka 7 yks, mm. 10.2. 6 yks Kfar Ruppin
CHAALE mustajalkatylli 23 yks Välimeren ranta
CHAHIA tylli 140 yks
CHALES aavikkotylli 12 yks, 5.2. Maagan Michael
PLUSQU tundrakurmitsa 3 yks, 5.2. Maagan Michael
VANSPI kynsihyyppä 525 yks
VANVAN töyhtöhyyppä 171 yks, esim 8.2. 150 yks Golan
CALUTA pikkusirri 23 yks
CALTEM lapinsirri 15 yks
CALALP suosirri 12 yks
PHIPUG suokukko 66 yks
GALGAL taivaanvuohi 20 yks
NUMARQ kuovi 1 yks, 5.2. Maagan Michael
TRIERY mustaviklo 4 yks
TRITOT punajalkaviklo 39 yks
TRISTA lampiviklo 8 yks
TRINEB valkoviklo 6 yks
TRIOCH metsäviklo 21 yks
TRIGLA liro 3 yks
ACTHYP rantasipi 7 yks
AREINT karikukko 5 yks, 5.2. Maagan Michael
LARRID naurulokki 6903 yks, mm. 5000 yks 9.2. Kfar Ruppinin seutu
LARGEN kaitanokkalokki 13 yks, 5.2. 12 yks Maagan Michael, 8.2. 1 ad Genesaretjärvi
LARCAC aroharmaalokki 3 yks, 9.2. Kfar Ruppin
LARARM armenianlokki 329 yks
LARICH mustapäälokki 16 yks
STESAN riuttatiira 6 yks, Välimeren ranta
CHLHYB valkoposkitiira 92 yks, mm. 84 yks 8.2. Golanin ylängön altaat
CHLLEU valkosiipitiira 3 yks, 3 kp ad 9.2. Kfar Ruppin
COLLIV pulu 400+ yks, tuhansia
STRDEC turkinkyyhky 140+ yks, tuhansia
STRSEN palmukyyhky 80+ yks, satoja
PSIKRA kauluskaijanen 61 yks
MYIMON munkkiaratti 3 yks, 5.2. Hayarkon Park, Tel Aviv
CLAGLA harakkakäki 7 yks
TYTALB tornipöllö 1 yks, 1Ä 9.2. kibbutz Kfar Ruppin
ATHNOC minervanpöllö 3 yks, 10.2. Mt Amasa
OTUSCO kyläpöllönen 4 yks, 4Ä 9.2. kibbutz Kfar Ruppin
APUAPU tervapääsky 1 yks 5.2. lähellä Kfar Barukia
APUPAL vaaleakiitäjä 60 yks + 73 Apus sp.
APUMEL alppikiitäjä 2 yks, 11.2. Nizzanan altaat
APUAFF pikkukiitäjä 110 yks, 6.2. 100p Mt Arbel, 8.2. 10p Gamla
MERORI pikkumehiläissyöjä 3 yks, Kuollut meri ja Wadi Mishmar
HALSMY smyrnankalastaja 37 yks
ALCATT kuningaskalastaja 11 yks
CERRUD kirjokalastaja 48 yks
UPUEPO harjalintu 16 yks
DENSYR syyriantikka 12 yks
AMMDES aavikkokiuru 7 yks
GALCRI töyhtökiuru 60+ yks
LULARB kangaskiuru 17 yks, a16 7.2. n. Alonei Habashan, 1Ä 10.2. Mt Amasa
ALAARV kiuru 71 yks
ALAGUL aasiankiuru 1 yks, 9.2. Kfar Ruppin
HIRFUL afrikankalliopääsky 12 yks, Kuollut meri ja Nizzanan altaat
HIRRUS haarapääsky 550 yks
DELURB räystäspääsky 3 yks
ANTSIM kalliokirvinen 2 yks, 8.2. 1Än Mt Arbel, 10.2. 1Ä Mt Amasa
ANTPRA niittykirvinen 17 yks
ANTCER lapinkirvinen 114 yks
ANTSPI vuorikirvinen 40 yks
ANTRUB tuhkakirvinen 3 yks, 10.2. Kfar Ruppin
MOTCIN virtavästäräkki 2 yks, Genesaretjärvi ja Kfar Ruppinin seutu
MOTALB västäräkki 392 yks
MOTCIT sitruunavästäräkki 4 yks, 6.2. Ein Bdolach altaat
PYCXAN arabianbulbuli 38+ yks, kymmeniä
TROTRO peukaloinen 5 yks, 7.2.Hermon-Golan
PRUMOD rautiainen 2 yks, 7.2. Hermon, 10.2. Mt Amasa
ERIRUB punarinta 19 yks
LUSSVE sinirinta 15 yks
PHOOCH mustaleppälintu 16 yks
SAXOLA mustapäätasku 91 yks
OENCHR persiantasku 1 yks, 10.2. Mt Amasa, viettää jo toista talveaan, Israelin 1. havainto
OENISA arotasku 4 yks, 11.2. Nizzana
OENDES aavikkotasku 2 yks, 11.2. Nizzana
OENFIN valkoselkätasku 13 yks
OENYGA kalottitasku 3 yks, 10.2. Kuollut meri
OENLUG surutasku 5 yks, 10.2. 4 yks Judean desert, 11.2. 1 yks Nizzana
CERMEL mustapyrstötasku 11 yks, 10.2. Kuolleen meren reitti
MONSOL sinirastas 5 yks
TURMER mustarastas 43 yks
TURPHI laulurastas 11 yks
CETCET silkkikerttunen 14 yks
CISJUN heinäkerttu 6 yks, Golan
PRIGRA priinia 25+, kymmenittäin päivittäin
SCOINQ aavikkokerttu 3 yks, 10.2. 2 yks Wadi Mishmar, 1Ä Mt Amasa
ACRSTE papyruskerttunen 4 yks
SYLCON pikkupensaskerttu 2 yks, 10.2. 1/1 Mt Amasa
SYLCOM pensaskerttu 4 yks
SYLCUR hernekerttu 1 yks, 5.2. Maagan Michael
SYLALA samettipääkerttu 41 yks
SYLATR mustapääkerttu 3 yks
PHYCOL tiltaltti 48 yks
TURSQU arabiantimali 7 yks, 10.2. Kuollut meri
PARLUG balkanintiainen 8 yks, 7.2. Mt Hermon
PARMAJ talitiainen 50 yks
SITNEU kallionakkeli 3 yks, 7.2. 1/1 pesällä +1 Mt Hermon
NECOSE isopurppuramedestäjä 26 yks
LANISA arolepinkäinen 1 yks, 9.2. 1/ Kfar Ruppin
LANEXC isolepinkäinen 8 yks, nykyään isolepinkäinen, alalaji aucheri
GARGLA närhi 22 yks
CORMON naakka 138 yks
CORNIX varis 460+ yks, satoja
CORRUF pronssikorppi 32 yks
CORRHI lyhytpyrstökorppi 40 yks, Kuollut meri
ONYTRI rotkorakkeli 80 yks, Kuollut meri
ACRTRI pihamaina 310 yks
STUVUL kottarainen 473 yks
PASDOM varpunen 50+ yks, satoja
PASHIS pajuvarpunen 124 yks
PASMOA tamariskivarpunen 5 yks, 9,2, Kfar Ruppinin seutu
PETPET kalliovarpunen 12 yks, 10.2. Mt Amasa
FRICOE peippo 105 yks
FRIMON järripeippo 5 yks
SERSER keltahemppo 13 yks
CARCHL viherpeippo 28 yks
CARCAR tikli 58+ yks
CARSPI vihervarpunen 1 yks, 7.2. noin Merom Golan
CARCAN hemppo 274 yks
RHOOBS peltotulkku 6 yks, 9.2. Kfar Ruppin
EMBCIA vuorisirkku 1 yks, 7.2. Mt Hermon
EMBCAL harmaasirkku 757 yks