Tiaisretki oli todellinen hyvän tuulen retki aurinkoisen sään ja hyvien havaintojen myötä. Pienenä kauneusvirheenä oli se että bussissa oli vain 18 istumapaikkaa kuskin lisäksi. Retkelle oli kuitenkin tullut täysi 19 retkeläistä oppaan lisäksi.
Harkittiin olisiko hyvä lähteä sillä mentaliteetilla, että kaksi istuu lattialla tai seisoo. Päädyttiin kuitenkin siihen, että otettiin käyttöön pääoppaan henkilöauto paikkaamaan istuinten puutetta.
Bussissa asiallisena apulaisena toimi oppaan poissa ollessa erinomaisen avulias yhteyshenkilö Merja Talvela.
Reissu meni erittäin kivasti ja Haliaksen pään apuopas Aleksi oli suunnitellut meille paljon asemalla nähtävää. Kädessä nähtiin mm. hippiäinen, pyrstötiainen, vihervarpunen ja talitiainen.
Aseman jälkeisiksi pysähdyspaikoiksi valittiin Täktom, Vedagrundet ja Läppträsket.
Täktomin kenttä oli hyvä valinta. Komppasimme niittyä leikkimielisesti kurppien toivossa, mutta saimmekin nähdä 11 niittykirvistä, yhden hirven ja sinisuohaukkanaaraan. Kiipesimme torniin, josta on tätä nykyä hyvät näkymät. Vieressä ei ole enää peittävää puustoa vaan vastarakennettu kosteikko. Näimme hiiri- ja varpushaukkoja, merikotkia sekä nuoli- ja tuulihaukan.
Vedagrundet, jonne ei pääse isolla dösällä, palkitsi meidät neljällä pulmussirrillä 5 m etäisyydeltä.
Läppträsketillä saimme ihmetellä isoa nokikanaparvea sekä pikkujoutsenparia.
Juha Lindy
Kuvat, Merja Talvela ja Eetu Paljakka
