Aspskär 2.7.2016 retkikertomus

Tringan Aspskärin meriretkelle lähti 44 osallistujaa, suurin osa tringalaisia, mukanamme myös vierailijoita ainakin PHLYstä ja TLYstä. Osa retkeläisistä oli tullut Kotkan Sapokan lähtöpaikalle omin kulkuneuvoin, suurin osa kuitenkin retkibussillamme, joka oli ensi kertaa Packalén Busilta. Kuljettajana kuitenkin luottokuljettajamme Antero Koskinen. Viimeisiä matkaevästäydennyksiä tehtiin Kuninkaantien ABCllä.
Aspskärin retkipäivän sää suosi retkeilijöitä. Retkiporukka mahtui hyvin MeriSetin Vikla-aluksen kannelle. Meri oli lähes tyyni ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Seitsentuntisen meriretken päättyessä olikin monella ihonväri paikoitellen vaihtunut erilaisiin punaisesta ruskeaan -sävyihin.
Aluksen kippari kertoi matkan varrella näkyvistä kohteista. Laivan kahviosta saatiin jäätelöä ym. virvokkeita. Matkalla Aspskärille vesillä ja rannoilla havaittiin mm. kyhmyjoutsenia, merihanhiemo poikueen kera, kanadan- ja valkoposkihanhia, joitain haahkoja, tukkasotkia, tukkakoskeloita, silkkiuikkuja, merimetsoja. Kalasääski näkyi reitin varren saaren pesällä. Jokunen kahlaajakin löytyi: meriharakoita, punajalkaviklo, rantasipi, liro, sirrilaji. Lokeista nauru-, harmaa-, meri-, selkä- ja kalalokki.
Kolmen tunnin rauhallisen risteilyn tunnelma sähköistyi kun aloimme lähestyä retken pääkohdettamme: Aspskärin aluetta ja Haverörn-saarta.

Östra Nylands fågel- och naturskyddsföreningin historiikista löytyy joitain Aspskärin virstanpylväitä. Grönvallin veljekset, erityisesti John, pistivät epävirallisesti alulle alueen luonnonsuojelutoimet jo vuonna 1922. Aspskärin luotoryhmä rauhoitettiin v. 1953 ja Haverörn v. 1975. 1957 Haverörniltä löydettiin Suomen ensimmäinen etelänkiislan pesä. 1990 Haverörnin etelänkiislayhdyskunta oli suurimmillaan, 73 paria.
1992 sadoittain ruokkeja kuoli ilmeisesti silakkaan kulkeutuneen myrkyllisen levän vaikutuksesta. Ruokkikanta väheni 40 % ja etelänkiislan kanta yli 50 %. Ruokkikanta toipui nopeasti, mutta etelänkiislan kanta näivettyi noin 20 parin vahvuiseksi (vuonna 2003 löytyi ilahduttavasti 30 etelänkiislan pesää). 1997 ensimmäiset kolme merimetsoparia asettui pesimään Haverörnille Vuonna 2003 saarella pesi 516 merimetsoparia. (Jos joku tietää tämän hetken lukemia merimetsoista ja ruokkilinnuista, voi laittaa meiliä retkivastaavalle, niin voin päivittää tietoja tähän kertomukseenkin). Metsähallituksen 2012 laaditun Itäisen Suomenlahden kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan alueen selkälokkikanta on taantunut voimakkaasti, ja riskiläkantakin on laskeva. Harmaalokkikannan kehitys on puolestaan kasvava. Räyskä pesii alueella pääasiassa yksittäispareina. Retkellä havaitsimme 2 räyskää, yhden äänen ja toisesta saatiin näköhavainto. Merimetso on viime vuosina alkanut pesiä yhdyskuntina alueella mutta jo aiemmin merimetso oli itäisellä Suomenlahdella varsin yleinen näky, sillä laji on pesinyt jo pitkään rajan lähellä Venäjällä sijaitsevissa suurissa yhdyskunnissa.
Ruokkeja alkoi lennellä aluksen lähellä ensin yksittäin, ja aina vaan enemmän kun lähestyimme luotoa.

Riskilöitä näkyi vedessä ja pian ilmassakin.

Etelänkiislatkin löytyivät, varmasti kaikki retkeläiset näkivät nämä kolme ruokkilintulajia.


Lievätkö silmämme sumentuneet auringonpaisteesta ja linsseihin tuijottamisesta, kun luotokirvistä, jonka tiedettiin majailevan lähisaarella, ei löytynyt, vaikka vietimme hyvän tovin kirvissaaren vieressä. Muutama pilkkasiipi nähtiin myös. Paluu Sapokkaan sujui mukavissa tunnelmissa. Kiitos Viklan kipparille ja kahvilanpitäjälle!
Lintunälkä ei ollut kuitenkaan ihan vielä asettunut, vaan suunnistimme bussilla Hovinsaareen. Retkellä mukana ollut Martti Mielonen oli käynyt useamman kerran katsomassa Hovinsaaressa viipyillyttä mustaotsalepinkäistä. Bussiin saatiin myös Lasse Kaartinen, joka tiesi mustaotsan viimeisimmät sijaintipaikat. Lasse johdattikin porukkamme suoraa päätä Hovinsaaressa olevan aidan vierustalle, ja hetihän tuo kaunis lepinkäinen näyttäytyi.


Kaukoputkellekin tuli nyt käyttöä. Mustaotsalepinkäisen lisäksi näimme pikkulepinkäisen. Kirjokerttuakin etsittiin, mutta ei tärpännyt.
Retken muut linnut:
tavi, sinisorsa, telkkä, harmaahaikara, mehiläishaukka, varpushaukka, tuulihaukka, nuolihaukka, kurki, töyhtöhyyppä, suokukko, kalatiira, lapintiira, sepelkyyhky, uuttukyyhky, tervapääsky, haarapääsky, räystäspääsky, niittykirvinen, västäräkki, pensastasku, kivitasku, mustarastas, räkättirastas, ruokokerttunen, pensaskerttu, pajulintu, harakka, naakka, mustavaris, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, viherpeippo, tikli, pajusirkku.
Retkellä havaittiin yhteensä 65 lintulajia.

Kirjoittanut: Jaana Sarvala