Tringan retkillä käyntejä Hangon lintuasemalla on vähennetty pohjoisrannan polun aukeamisen ja siitä aiheutuneen kävelymatkan pidentymisen jälkeen, mutta lokakuun tiaisretkellä siellä yhä käydään. Tällä kertaa mukana retkeläisiä 26 ja oppaana Aleksi Mikola. Seiskalta lähdettiin liikkeelle, ja yhdeksän aikaan oltiin Tulliniemen luontopolun alussa. Matkalla ehdittiin havaita bussin ikkunasta mm. hiirihaukka sekä retken ainoiksi jääneet mustarastaat. Tuuli kävi polun alkuosaan melko reippaana, joten alkumatkasta ei juuri pysähdelty katsomaan lintuja. Kärkeä lähestyessämme alkoi taivaalta ja metsästä kuulua lupaavasti tiaisten ja muiden pikkulintujen ääniä.
Keli oli mitä mukavin: aurinkoa ja heikkenevää luoteistuulta, ja tällaisessa kelissä saatiinkin sitten retkeillä koko päivä. Pääporukka pääsi Etelämetsän staijikalliolle kymmenen aikaan. Muuttopäivä vaikutti ihan lupaavalta: sini-, ja talitiaisparvia lenteli vähän väliä, seassa pieniä hemppoparvia sekä joitakin peippoja ja järripeippoja. Verkoistakin tuli jonkun verran lintuja, ja kädestä pitäen päästiin ihailemaan töyhtö-, sini-, tali- ja kuusitiaista, paria pikkutikkaa, puukiipijää sekä närheä. Myös muutolla havaittiin jonkun verran mukavampaa lajistoa: kangaskiuruja 1+6, pähkinähakkeja muutamia, pohjantikka sekä pähkinänakkeleita 1+1+2. Kahdentoista maissa lähdettiin kävelemään polkua takaisin, ja varttia yli yksi lähdettiin eteenpäin.
Suuntana oli seuraavaksi Täktomin Golf. Matkaa hidasti hieman Täktomintietä edennyt Hangon Itämerimaraton, jonka juoksijoita ensin odoteltiin ja sitten väisteltiin. Perille päästiin kuitenkin lopulta. Sinitaivaalla oli vain muutama pilvenhattara, ja niiden lomasta löytyi kymmenkunta rundailevaa merikotkaa sekä melko monta korppia. Jokunen muuttava varpushaukka nähtiin, sekä lopulta myös korkealla länteen muuttanut petoparvi jossa oli pari piekanaa, muutama hiirihaukka sekä yksi sinisuohaukka. Muista linnuista päästiin katselemaan mm. puskassa istunutta keltasirkkua ja ohi lentänyttä isolepinkäistä.
Kolmen aikaan lähdettiin jatkamaan kohti Karjaata. Siellä perinteiset kahvittelut Shellillä ja käynti Läppträsketin uudessa tornissa. Havaintoja tornista mm. meri-, kanadan-, metsä-, ja valkoposkihanhia, muutama tavi, muutama uivelo jne. Kanadanhanhiparvessa oli yksi jännä suttuisen valkopäinen ja –kaulainen yksilö, ehkä kuitenkin vain värivammainen kanadanhanhi.
Noin varttia yli viisi jatkettiin Karjaalta kohti Helsinkiä, mutta koska aikaa oli käytettävissä niin päätettiin tehdä vielä pysähdys Inkoossa Degerbyn lentokentällä. Tässä päästiin ihailemaan, kun jostain etelästä päin saapui valkoposkihanhia ja tippui lentokentän läheisille pelloille ruokailemaan. Parinkymmenen minuutin aikana valkoposkia saapui useita tuhansia. Viimeiseksi uudeksi lajiksi retkelle kepitettiin vielä tuulihaukka istumasta puun latvassa.
Takaisin Helsingissä oltiin hieman seitsemän jälkeen. Retken lajimäärä yhteensä 78.
Retken lajilista: silkkiuikku, merimetso, harmaahaikara, kyhmyjoutsen, laulujoutsen, metsähanhi, merihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, sepelhanhi, haapana, tavi, sinisorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, telkkä, uivelo, isokoskelo, merikotka, sinisuohaukka, kanahaukka, varpushaukka, hiirihaukka, piekana, tuulihaukka, nokikana, naurulokki, kalalokki, harmaaloki, merilokki, pulu, uuttukyyhky, sepelkyyhky, palokärki, käpytikka, pikkutikka, pohjantikka, kangaskiuru, haarapääsky, miittykirvinen, västäräkki, peukaloinen, rautiainen, punarinta, mustarastas, räkättirastas, kulorastas, tiltaltti, hippiäinen, töyhtötiainen, kuusitiainen, sinitiainen, talitiainen, pähkinänakkeli, puukiipijä, isolepinkäinen, närhi, harakka, pähkinähakki, naakka, varis, korppi, kottarainen, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, järripeippo, viherpeippo, tikli, vihervarpunen, hemppo, urpiainen, isokäpylintu, punatulkku, keltasirkku, pajusirkku.
Rengastaja esittelee retkeläisille verkosta saatua lintua Haliaksella.