Yölaulajaretki Pitkäjärvellä 6.-7.6. retkikertomus

Yölaulajaretki Pitkäjärven tornilta 6-7.6.2015
Sää ei ollut otollisin mahdollinen: alkuillasta sadetta ja tuulta 4-6m/s ennusteessa. Paikalle polkaisi sentään neljä reipashenkistä retkeläistä jopa kunniotettavan matkan päästä naapurikaupungista.
Tornille kuului tuulessa hieman heikosti punavarpunen. Luhtakana ja kaulushaikaran ahkera puhaltelu taas varsin hyvin. Satakielen laulu kiiri kauempaa. Ruokokerttuset olivat vaiti. Järven vesialueella uiskenteli nokikanoja, sinisorsia, kaksi joutsenta, joiden poikanen (yksi pitäisi kuulemma olla) ei erottunut kaislikosta. Pesällään hautoi silkkiuikku. Naurulokit ilmaantuivat noin 90 vahvuudella lentelemään vahvistuksenaan viitisen kalalokkia. Tervapääskyjä kolmisenkymmentä. Yksinäinen varis nuokkui rantapuskassa.
Pieni koukkaus Hämeenkylän kartanoa kohti sillan yli tuotti retkilajeiksi punarinnan, neljä lajia rastaita ja ainakin kolmen satakielen konsertin. Ohitse vilahti seutukunnalla asusteleva nuolihaukka. Lehtokurppa teki yllämme kunniakierroksen.
Kuljeskelu kehäkolmosen ja Pikkujärven välimaastossa ei tuottanut tällä kertaa mitään tulosta. Ei edes käkeä. Talutellessamme pyöriä synkeää metsäpolkua Kakolanmäen juurta Vihdintietä kohti aloitteli lauluaan viitakerttunen. Esitys ei ollut vielä täydessä loistossa, mutta lajityypillinen silti. Ruokokerttusia kuului nyt runsain määrin pensaikossa Vihdintien varrella Pikkujärven puolella. Toisella puolen pellolla naukui muutama töyhtöhyyppä. Pohjustustyötä tehdessämme pari yötä aiemmin näimme Sirkun kanssa raivostuttavan näyn: töyhtöhyypät avuttomina lentelemässä ja kaksi supikoiraa herkuttelemassa niiden munilla tai poikasilla. Mutta nyt oli kosto kohdannut toista supikoiraa: se lojui raatona tienpenkalla! Tien varressa ruokokerttusten jälkeen lauloi vinhalla rytmillä luhtakerttunen, ja näin vertailu äskeiseen viitakerttuseen onnistui mukavasti. Paluumatkalla Pikkujärven kosteikon yli ja toista puolta takaisin kehä kolmoselle tuuli oli yltynyt, eikä yksikään lintu enää laulanut.
Retki oli hauska, ja olosuhteisiin nähden antoisa. Retkilajeja tuli 24: Laulujoutsen, sinisorsa, telkkä, silkkiuikku, kaulushaikara, nuolihaukka, luhtakana, nokikana, töyhtöhyyppä, lehtokurppa, naurulokki, kalalokki, tervapääsky, punarinta, satakieli, mustarastas, räkättirastas, laulurastas, punakylkirastas, ruokokerttunen, luhtakerttunen, viitakerttunen, varis, punavarpunen. Puutteiksi jäivät mm. sirkkalinnut, sekä aina välillä alueella tavattava luhtahuitti. Ja tietysti ruisrääkkä, joka oli
häipynyt, vaikka tuli pohjustusreissullamme aivan viereen. Nisäkässaaliiksi kuolleen supin lisäksi saimme rusakoita, mm. poikastaan ruokkivan emon, sekä yllämme Pikkujärven suolla lepakon.
Seuraavana keväänä saattaa tästäkin retkestä seurata uusinta.
Terveisin Anna-Maija ja Sirkku

150 150 adminTringa
Kirjoita jotakin