Suomen tärkeimpien lintualueiden linnustollinen arvo on vähentynyt alle puoleen 1960-luvun tilanteesta. Tämä käy ilmi yhteenvedosta, jonka BirdLife Suomi teki kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden (IBA) perusteella. Tulokset julkaistiin kesällä Linnut-vuosikirjassa.
Heikoin tilanne on lintuvesillä eli matalavetisillä kosteikoilla. Lintujen vähenemisen syynä on vesistöjen rehevöityminen ja sitä seurannut ravintoketjujen muutos ja vesistöjen umpeenkasvu. Esimerkiksi monen järven ja lahden pohja on kuollut eikä enää tarjoa linnuille ravintoa. Tärkeät lintualueet heijastavat tilannetta koko maassa, sillä uhanalaisten lintujen joukossa korostuvat eniten kosteikkolinnut, kuten sorsat ja kahlaajat.
Tärkeiden lintualueiden (IBA) seurantakoordinaattorin Margus Ellermaan mukaan kosteikkolinnuston uhanalaistuminen on pysäytettävissä ja arvot palautettavissa: ”Hyvin toteutetut kosteikkojen peruskunnostukset nostavat niiden linnustoarvoa merkittävästi. Tarpeeseen nähden Suomessa on kuitenkin kunnostettu aivan liian vähän suojelualueita, jotta tällä olisi koko maan valtakunnallista vaikutusta. Kunnostustoimien viivästyminen tekee tarvittavista hankkeista koko ajan suurempia ja kalliimpia.”
BirdLife Suomi pitää välttämättömänä, että luonnonsuojelualueiden kosteikkojen kunnostusta tehostetaan välittömästi.
Suomessa on 468 linnustonsuojelualuetta, joista merkittävimmät BirdLife International on luokitellut kansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi (IBA, Important Bird Area). BirdLife on sitoutunut seuraamaan IBA-alueita kansainvälisessä biodiversiteettisopimuksessa.
Helsingin Vanhankaupunginlahti. Kuva: Jari Kostet