Sipoonkorven kansallispuisto toteutuu, ellei ihmeitä tapahdu. Tällaiseen tulevaisuuteen oli helppo uskoa keskiviikkona kansanedustaja Erkki Pulliaisen vetämässä seminaarissa Pikku Parlamentissa.
Paikalle oli saapunut satakunta kansallispuiston kannattajaa, vastustajia tuskin lainkaan.
Helsingin ja Vantaan edustajat ilmoittivat, että molemmat kannattavat kansallispuiston perustamista. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja välitti myös Espoon terveiset: Sipoonkorpea kannatetaan sielläkin. Myös Sipoossa suhtaudutaan hankkeeseen myönteisesti, vaikka valtuuston päätös vielä puuttuukin.
Suojelubiologi Antti Below kertasi Metsähallituksen viime viikolla julkistaman suunnitelman: Sipoonkorven kansallispuisto on ulotettava rannikolta sisämaahan yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa.
”Toimiva kansallispuisto saadaan myös ilman pakkolunastuksia”, Below linjasi.
Belowin mukaan kriteerit kansallispuiston perustamiselle täyttyvät kirkkaasti. Alueella esiintyy noin 150 uhanalaisluokituksen tai luontodirektiivin lajia sekä 130 kääpälajia. Sipoonkorvessa voi tavata ilveksen ja karhun. Siellä soidintaa metso ja pesii huuhkaja sekä muita häirinnälle arkoja lajeja. Rannikon ja sisämaan välillä on yksi pääkaupunkiseudun viimeisistä toimivista viheryhteyksistä.
Luontojärjestöjen Sipoonkorpiryhmää (jossa myös Tringa on mukana) edustanut Bernt Nordman kuitenkin huomautti, että Metsähallituksen laajinkin vaihtoehto on liian suppea. Mukaan on otettava ainakin jo suojellut lintuvedet sekä Hältingträsk ja Talosaari.
”Alueelle kaavaillut 30–40 000 asukkaan asuinalueet ovat ylimitoitettuja”, Nordman totesi.
”Kansallispuisto ei kuitenkaan estä seudun kehittämistä. Östersundomin alueella on riittävästi rakennusmaata, kunhan rakennetaan tiiviisti ja korkealle.”
Sipoonkorven kansallispuistolla on vahva kansalaisten tuki. Seminaariväkeä tuntui huvittavan etenkin se, että jyrkin vastustus tulee Ympäristöministeriöstä. Kansanedustaja Jakob Södermanin mukaan ympäristöministeri Paula Lehtomäki ei vaikuta lainkaan kiinnostuneelta koko asiasta.
Tästä huolimatta seminaarin tunnelma oli positiivinen.
”On tehtävä periaatepäätös siitä, että Sipoonkorven kansallispuisto perustetaan – sillä lähtökohdalla, että viherkäytäviä tarvitaan myös”, linjasi Pertti Salolainen lopuksi.