Metsähallituksen, WWF Suomen, alueellisten ympäristökeskusten ja lintutieteellisten yhdistysten valkoselkätikkaseurannoissa saatiin pesimäaikaisia parihavaintoja noin 150 alueelta. Uhanalaisen lajin pesintöjä varmistui ainakin 84. Havaintomäärät kasvoivat edellisvuosista huomattavasti. Viime syksynä idästä käynnistynyt ennennäkemättömän voimakas valkoselkätikkavaellus lisää häviämäisillään olevaa kantaa Ruotsissakin.
– Valkoselkätikkoja pesii tällä hetkellä eniten Suomen itä- ja kaakkoisosissa, mutta pesimäaikaiset parihavainnot ja pesälöydöt ovat lisääntyneet nyt odotetusti myös maan länsiosissa, suunnittelija Timo Laine Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluista toteaa. Seurannassa paljastui lisäksi kymmeniä yksittäisiä havaintopaikkoja, joilla niistäkin monilla on mahdollisuuksia pysyvän reviirin muodostumiseen.
Hyvä pesimätulos vahvistaa kantaa vuosi vuodelta, ja Venäjältä saatava muuttovoitto tuo kaivattuja uusia geenejä populaatioon. Valtaisa massavaellus kulki syksyn ja alkutalven mittaan Suomenniemen yli. Valkoselkätikoista tehtiin havaintoja napapiiriä myöten.
Suomessa varmistettuja pesintöjä löytyi eniten Etelä-Karjalasta (24). Muut pesät löytyivät Pohjois-Karjalasta (13), Päijät-Hämeestä (12), Etelä-Savosta (11), Keski-Suomesta (8), Tringan alueelta Uudeltamaalta (6), Pohjois-Savosta (4), Kymenlaaksosta (2), Pirkanmaalta (2), Satakunnasta (1) ja Vaasan rannikkoseudulta (1).
– Uusien reviirien määrä on kasvanut ilahduttavasti levinneisyysalueen keski- ja länsiosissa. Monilla kohteilla pesinnät ja pesimäaikaiset parireviirit varmistettiin ensimmäistä kertaa 20 vuoden seurantajakson aikana, Laine toteaa.
– Ruotsalaiset tutkijat kertoivat kevättalvella Pohjanlahden perukan kiertäneistä vaellustikoista, joita oli havaittu Ruotsin rannikolla ja Tornionjokilaaksossa, Laine kertoo. Rengaslöydöt tukevat oletusta, että vaeltajat voivat tulla kaukaa Suomen ulkopuolelta. Venäläiset ja suomalaiset tutkijat ovat kartoittaneet valkoselkätikan esiintymistä Karjalankannaksella. Kahden viime vuoden aikana Venäjällä on rengastettu noin 100 pesäpoikasta. Niistä on vuodenmittaan saatu neljä kaukolöytöä: kaksi nuorta lintua on tavattu Etelä-Karjalassa, yksi Uudellamaalla ja yksi Ruotsissa.
Viimeisin löytö venäläisestä valkoselkätikasta tuli toukokuussa Ruotsin rannikolta, noin 100 km Luulajasta lounaaseen. Lintua voitiin seurata useita viikkoja sen liikkuessa yhdessä naaraskumppaninsa kanssa sopivassa elinympäristössä. Tikka oli rengastettu pesäpoikasena vuotta aikaisemmin Kannaksen luoteisosissa. Valkoselkätikkatutkija Kristoffer Stighällin mukaan Ruotsissa varmistui tänä kesänä kaksi valkoselkätikan pesintää. Vaelluslinnut ovat kaivattu lisä populaatioon, sillä Ruotsin kartoituksissa saatiin havaintoja vain 15 yksilöstä.
Valkoselkätikkametsien suojelu, hoito ja ennallistaminen sekä tikan elinpaikkavaatimusten huomioonottaminen talousmetsissä parantavat lajin selviytymismahdollisuuksia. Ilmaston lämpeneminen helpottaa nuorten lintujen selviytymistä ensimmäisen talven yli.
– Suomen vahvistuva kanta tarvitsee kuitenkin edelleen aktiivisia suojelutoimia selviytyäkseen, Laine muistuttaa.
(Linkki Metsähallituksen tiedotteeseen: http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet2009/Sivut/Valkoselkatikkakannatkasvussa.aspx)