Varpuspöllöt liikehtivät etenkin syksyisin, ja vaellukset ovat osittain yhteydessä pikkunisäkkäiden kannanvaihteluihin. Voimakkaimpina vaellussyksyinä 2003 ja 2009 Hangon lintuasemalla saatiin verkoista peräti 350 ja 139 varpuspöllöä, ja molemmat vaellussyksyt ovat sattuneet samanlaisissa myyräolosuhteissa. Keväisen tiheän myyrätilanteen ansiosta pesimämenestys on ollut erinomainen, ja pesimäkauden jälkeinen myyräkannan romahdus on laukaissut vaelluksen. Rengaslöytöjen perusteella vaellusmatkat voivat olla jopa yli 600 kilometriä pitkiä. Lintuaseman aineiston mukaan voimakkaimmin liikkuvatkin nuoret linnut ja etenkin nuoret naaraat, joita vaeltajista on Journal of Avian Biology -sarjassa julkaistun tuoreen tutkimuksen perusteella yli kolme neljästä. Vanhat koiraat vaeltavat puolestaan kaikista vähiten.
Varpuspöllösatoa syksyltä 2009 (c) Aleksi Lehikoinen.
Ero sukupuolten välillä ei selity ns. dominanssiteorialla. Varpuspöllöllä naaraat ovat suurempia kuin koiraat, ja siten suurikokoisemmat dominantit yksilöt voisivat vallata parhaat talvireviirit ja ajaa pienemmät yksilöt vaellukselle. Pienempien koiraiden onkin esitetty liikkuvan vähemmän, jotta ne pystyvät paremmin vartioimaan tulevaa pesimäreviiriää. Pienikokoisempina ne ovat myös ketterämpiä saalistajia ja pystyvät siten hankkimaan ravintoa myös niukemmissa olosuhteissa. Naaraat voivat puolestaan vaeltamalla etsiä pesimäseutuja parempia ruokailuapajia myyräkadon aiheuttaman nälänhädän iskiessä.
Varpuspöllö perustaa loppusyksystä talvireviirin, jossa se alkaa varastoida saalistamiaan myyriä ja pikkulintuja talvea varten. Mitä isompi varasto on, sitä paremmat mahdollisuudet on selvitä talven ylitse. Rengastettujen lintujen perusteella onkin todettu, että mitä aikaisemmin varpuspöllö kuoriutuu sitä aikaisemmin se lähtee vaellukselle. Tästä voi olla se etu, että aikaisemmin vaeltaneet ehtivät vallata parhaimmat vapaat talvireviirit pesimäalueiden ulkopuolelta. Onnistuneen talvehtimisen jälkeen varpuspöllöjen on todettu muuttavan takaisin kohti synnyinseutuja.
Linkki alkuperäisjulkaisuun:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1600-048X.2011.05461.x/abstract