Suomalaiset vesilinnut jäävät syksyllä yhä pidemmäksi aikaa maahamme. Merihanhi ja tukkasotka ovat tuoreen tutkimuksen mukaan viivästyttäneet syysmuuttoaan jopa kuukauden. Tutkimus julkaistiin vastikään Journal of Ornithology-tiedesarjassa.
Ilmastonmuutos muuttaa lajien vuosikiertoa. Tästä yleinen esimerkki on lintujen kevätmuuton aikaistuminen keväiden lämmetessä. Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutusta lintujen syysmuuttoon on tutkittu huomattavasti vähemmän, vaikka syyslämpötilat ovat nousseet maassamme yli puolitoista astetta. Hangon lintuasemalta kerätty muuttoaineisto osoittaa, että useat vesilintulajit ovat viivästyttäneet syysmuuttoaan viimeisen 30 vuoden aikana.
Tutkimuksessa tarkasteltiin 15 vesilintulajin muuttoaikoja heinäkuun lopun ja marraskuun alun välillä. Näistä lajeista peräti kuusi merihanhi, haapana, tavi, tukkasotka, pilkkasiipi ja telkkä, viivästyttivät syysmuuttoaan. Merihanhi ja tukkasotka muuttivat syysaikatauluaan voimakkaimmin viivästyttäen muuttoaan noin kuukaudella.
Ainoa syysmuuttoaan aikaistanut laji oli metsähanhi. Koska metsähanhi on hyvin haluttu riistalaji, voi muuton aikaistuminen johtua kasvaneesta metsästyspaineesta, joka saa linnut yhä aikaisemmin muutolle.
Syysmuuton viivästyttäminen johtaa siihen, että lintujen alueellinen ja ajallinen esiintyminen muuttuu. Tämä voi vaikuttaa myös lajien metsästettävyyteen, koska metsästyspaine vaihtelee suuresti eri Euroopan maiden välillä. Syysmuuton viivästyessä linnut viipyvät pohjoisessa yhä pitempään, jolloin vesilintujen metsästettävyys lisääntyy Pohjois-Euroopassa ja vähenee Etelä-Euroopassa
Tutkimus on julkaistu Journal of Ornithology -tiedesarjan verkkosivuilla, ja sen toteutukseen osallistui Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Aronia instituutin tutkijoita.
De Finska sjöfåglarna stannar allt längre i vårt land höstarna. Enligt nya forskningsrön har grågåsen och viggen skjutit upp sin höstflyttning med t.o.m. en månad. Denna studie publicerades i den vetenskapliga tidskriften Journal of Ornithology.
Klimatförändringen har påvisats ändra på arters fenologi och det vanligaste exemplet på detta är fåglarnas vårflyttning som blivit tidigare över åren. Däremot har klimatförändringens effekter på höstflyttningen studerats markant mindre än vårflyttningen. Flyttningsdata som samlats in på Hangö fågelstation visar att flera sjöfågelarter har skjutit upp sin höstflyttning över de senaste 30 åren.
I denna undersökning granskades flyttningstiderna mellan juli och november för femton sjöfågelarter, varav t.o.m. sex arter försenat sin flyttning söderut. Dessa arter är grågås, bläsand, kricka, vigg, svärta och knipa. Grågåsen och viggen ändrade mest på sitt höstliga flyttningsschema genom att stanna ca. en månad längre i Finland. Den enda arten som flyttar tidigare än förut är sädgåsen. Sädgåsen är ett eftertraktat vilt, och det är det möjligt att den tidigare flyttningen kan bero på ett ökat jakttryck, som får fåglarna att flytta tidigare.
En över lag senare flytting kan även inverka på jaktbarheten av sjöfåglar, eftersom jakttrycket varierar stort mellan olika områden i Europa. Då höstflyttningen blir senare kommer jaktbarheten av änder att minska i södra Europa medan den kommer att bli bättre i norra Europa.
Denna forskning är publicerad på Journal of Ornithologys hemsidor och genomfördes av forskare på Naturhistoriska Centralmuseet i Helsingfors och forskningsinstitutet Aronia i Ekenäs.
Linkki BBC:n uutiseen / Länk till nyheten på BBC:s hemsida: www.bbc.co.uk/nature/15783321
Linkki alkuperäisjulkaisuun / Länk till vetenskapliga tidskriften: www.springerlink.com/content/12g4k839p2837140
Luonnontieteellinen keskusmuseo / Naturhistoriska centralmuseet: www.luomus.fi/svenska
Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia: www.novia.fi/aronia
Lisätietoja / Tilläggsuppgifter:
Intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo , 045-135 75 32, etunimi.sukunimi(at)helsinki.fi.
Tutkija, Kim Jaatinen, Aronia forskningsinstitutet, 040-594 51 86, förnamn.efternamn(at)novia.fi