Varpushaukka, joka on tärkein varpuslintujen saalistaja, on aikaistanut syysmuuttoaan ilmastonmuutoksen myötä noin kymmenen vuorokautta 30 vuoden aikana. Runsaimpien varpuslintulajien syysmuuton ajankohta ei puolestaan ole muuttunut juurikaan. Haukkamuuton aikaistuminen on johtanutkin siihen, että yhä suurempi osa varpushaukoista muuttaa syksyisin samaan aikaan tropiikissa talvehtivien kaukomuuttajien kanssa. Sen sijaan varpushaukkojen ja Euroopassa sekä Välimeren alueella talvehtivien lähimuuttajien syysmuuttoaikojen päällekkäisyys on pienentynyt.
Muuttolinnuista juuri taantuvien kaukomuuttajien on arveltu kärsivän eniten ilmastonmuutoksesta niin talvehtimis-, muutto- kuin pesimäalueilla tapahtuneiden elinympäristömuutosten myötä. Nyt PLoS ONE -tiedesarjassa julkaistu tutkimus lisää tietämystä ilmastonmuutoksen kaukomuuttajille aiheuttamasta ahdingosta: elinympäristön huonontuessa muuttajien tulee selvitä myös yhä suuremmista petotiheyksistä. Kasvava saalistusriski ei pelkästään lisää saalislajien kuolleisuutta, vaan saalisyksilöt joutuvat käyttämään myös enemmän aikaa pedon välttelyyn, joka on pois ruokailuun ja lepäilyyn käytettävästä ajasta. Varpushaukan aiheuttaman saalistusriskin onkin todettu pesimäalueilla vaikuttavan negatiivisesti mm. varpuslintujen kuntoon ja viivästyttävän näiden pesintöjen aloitusta.
Tuore tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutos voi vaikuttaa ravintoketjun kautta lajien välisiin suhteisiin, ja korostaa pikaisia toimia taantuvien kaukomuuttajien suojelemiseksi.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Hangon lintuaseman pitkäaikaisia muuttolintulaskentoja, ja aineiston analysointi toteutettiin Luonnontieteellisessä keskusmuseossa.
Linkki alkuperäisjulkaisuun: Lehikoinen, A. 2011: Advanced autumn migration of sparrowhawk has increased the predation risk of long-distance migrants in Finland. PLoS ONE 6(5): e20001.