BirdLife Suomi siirtyi viime vuonna seuraamaan AviListin lajiluetteloa. Sen myötä myös Tringan alueella tavattujen lintulajien luettelo päivitettiin AviListin mukaiseksi, ja se on nyt julkaistu Tringan verkkosivulla. Katso uudistettu lajilista tästä: Tringan alueen lajiluettelo.
Uuden lajiluettelon myötä monen lintulajin tieteellinen nimi päivitettiin ja etenkin tieteellisiä sukunimiä on uudistettu runsaasti. Sukunimen tehtävä on yhdistää keskenään läheisintä sukua olevat lajit, mutta rajanveto tämän suhteen on vaihdellut suuresti eri aikoina. Monet AviListin uusista sukunimistä ovat itse asiassa vanhoja ja tuttuja vuosikymmenien takaisista lintukirjoista, kuten kanahaukan sukunimi Astur.
AviListiin siirtymisen myötä useamman linnun lajistatus muuttui. Tringan alueella luonnonvaraisena tavattujen lajien kokonaismäärä ei kuitenkaan muuttunut, vaikka listalta sekä poistettiin lajeja että lisättiin uusia. Alla on lueteltu Tringan lajilistaan vaikuttavat muutokset:
Ruskosuula jaettiin AviListin myötä kahteen lajiin: ruskosuulaan (Sula leucocaster) ja meksikonruskosuulaan (Sula brewsteri). Toistaiseksi ei ole selvyyttä, kumpaan lajiin Helsingissä 2023 tavattu ruskosuula kuuluu.
Metsähanhi on jaettu nykyisin kahteen lajiin, taigametsähanheen (Anser fabalis) ja tundrametsähanheen (Anser serrirostris). Aiemmin tundrametsähanhi tunnettiin metsähanhen alalajina A. f. rossicus. Avilistin myötä Suomen ja Tringan alueen havainnot koskevat alalajia A. serrirostris rossicus.
Kyhmypilkkasiipi jaettiin kahteen lajiin, siperianpilkkasiipeen (Melanitta stejnegeri) ja amerikanpilkkasiipeen (Melanitta deglandi). Näistä kahdesta siperianpilkkasiipi on tavattu Tringan alueella kerran, Hangossa toukokuussa 2012.
Amerikantavia (Anas carolinensis) pidetään nykyisin tavin alalajina. Näin ollen amerikantavi poistui Tringan alueen lajilistalta.
Isolepinkäisen sibiricus-alalaji muuttui AviListin myötä taigaisolepinkäisen (Lanius borealis) alalajiksi. Tästä taksonista on yksi hyväksytty havainto Tringan alueelta, talvella 2009-2010 Helsingin Seurasaaressa viihtyneestä linnusta.
Pikkukiuru jaetaan Avilistan myötä useaan eri lajiin. Toistaiseksi ei ole selvää, koskevatko Suomen pikkukiuruhavainnot, ja Tringan alueen toistaiseksi ainoa havainto Järvenpäästä vuodelta 1975, pikkukiurua (Alaudala rufescens), mongolianhietakiurua (Alaudala cheleensis) vai kaspianpikkukiurua (Alaudala heinei).
Itäiset ja läntiset rusotaskut jaetaan nykyisin omiksi lajeikseen, rusotaskuun (Oenanthe hispanica) ja kirjotaskuun (Oenanthe melanoleuca). Ennen AviListia Tringan alueelta tunnettiin kolme havaintoa rusotaskusta, jotka nyt vaihtuivat lajipariksi kirjo-/rusotasku.
Tundraurpiainen (Carduelis hornemanni) luetaan AviListin mukaan kuuluvaksi urpiaiseen (Acanthis flammea). Myös joillakin listoilla aiemmin esiintynyt “ruskourpiainen” (Carduelis cabaret) luetaan jatkossa urpiaiseksi. Näin tundraurpiainen poistui Tringan lajilistalta.
Rusorintakerttu on nykyisin jaettu kolmeen lajiin: idänrusokerttu (Curruca cantillans), lännenrusokerttu (Curruca iberiae) ja rätinärusokerttu (Curruca subalpina). Kaikkia vanhoja rusorintakerttuhavaintoja ei ole määritetty nykyiselle lajitasolleen, mutta Tringan alueen havainnoista ainakin osan on todettu koskevan nykyistä idänrusokerttua.
Lisätietoja: BirdLife ottaa käyttöön AviListin taksonomian
