Bussi lähti Kiasmalta jo aikaisin 7.00 suuntanaan Hanko ja siellä Tulliniemen luontopolun parkkis. Bussimatkalla nähtiin mm. kettu, hieno koirasteeri, merikotka ja kaikki Etelä-Suomen hirvieläimet. Pidettiin pieni tauko Karjaan ABC:llä, josta opas-Ollin avustuksella havaittiin jo päivän ensimmäiset muuttolinnut.
Lähdettiin heti kävelemään kohti Haliasta ja matkalla opeteltiin ja kuunneltiin mm. kulorastaan ja rautiaisen ääntä. Jo ihan luontopolun alussa lukuisat tiais- ja siemensyöjäparvet nostivat retkeläisten odotuksia ja toivat samalla kivaa syksyistä tunnelmaa.
Tulliniemen kärjessä koukattiin asema-alueen kautta suoraan eteläkaltsille, jossa ei ehditty edes laittaa optiikkaa valmiiksi, ennen kuin bunkkerin havainnoijat huusivat ”amppari päällä”. Hieno nuori ampuhaukka teki muutaman kierroksen niemen päällä jatkaen määrätietoisesti länteen.
Useampi pikkutikka ilahdutti myös retkiporukkaa; kaikki pääsivät havainnoimaan lajin ääntä, lentotyyliä ja käyttäytymistäkin. Kuusitiaisia, kavereiden kesken pateja, meni useita kymmeniä ”yleisempien” tiaisten seurassa, mukana myös muutamia hömötiaisia.
Yhdestä tiaisparvesta allekirjoittanut löysi etupainoisen ja melkein pyrstöttömän vaalean linnun: pähkinänakkelin. Suurin osa porukasta ehtikin nähdä linnun ennen sen katoamista.
Radiopuhelin kohisi ja bunkkerilta huudettiin haarahaukka keskikorkealta bunkkerin yltä. Varmasti jokainen porukasta ehti nähdä sen. Myös virtavästäräkki lensi pariin otteeseen äännellen kärjen ylitse, mutta suurimmalta osalta se jäi huomaamatta.
Sinisuohaukkoja sekä hiirihaukka nähtiin useita yksilöitä, osa ihan lähietäisyydeltäkin. Varpushaukkoja nähtiin useita kymmeniä. Jalohaikarakin näkyi kaukana luodolla.
Aseman rengastaja Kimi Nurminen toi muutamia lintulajeja porukan ihailtavaksi. Rautiainen, sinitiainen, kuusitiainen ja monelle varmaan retken kohokohtana pyrstötiainen, tai itse asiassa kymmenkunta sellaista! Kaikki halukkaat saivat ottaa kuvia linnuista oppaiden käsissä ja muutama innokas pääsi vapauttamaankin lintuja kuvien oton jälkeen.
Päivän mittaan porukkaa ilahdutti myös mm. ruskosuohaukka, kangaskiurut, pähkinähakit, puukiipijät, sepel- ja uuttukyyhkyt sekä ihan vain Hangon merellinen maisema.
Lähdettiin sitten siinä puolilta päivin kävelemään hissukseen takaisin luontopolun alkuun, jossa bussikuski oli jo odottamassa. Matkalla tutustuttiin lyhyesti bunkkeriin ja aseman alueeseen. Pohdimme Akin kanssa yhdessä yli lentänyttä tikkaa, joka saattoi olla valkoselkätikka. Lajille ei kuitenkaan saatu varmistusta, sillä sen nähtiin lentävän kauas silmien ulottumattomiin.
Käytiin vielä laidunalueen aitojen sisäpuolella kalliolla, josta tiirailtiin Gåsörsuddenin levähtäviä lintuja. Harmaahaikaroita, haapanoita ja harmaasorsia oli useita. Myös metsän päällä saalistelevia varpushaukkoja näkyi paljon, osa todella läheltäkin. Hoksasin ääntelevän lapinkirvisen, joka lensi hienosti kallion yli. Heti perään Ollin huomio kiinnittyi korkealla lentävään jalohaukkaan, jonka huusimme Akin kanssa yhtä aikaa “pereksi”, eli muuttohaukaksi! Retkiläiset juoksivat kallion kärkeen nähdäkseen linnun vielä, sillä se oli juuri kadonnut oppailta puiden taakse. Pian se löytyi uudestaan; todella kaukaa vain mutta kyllä sen muuttohaukaksi tunnisti!
Luontopolun alkupäässä näimme vielä Akin kanssa kapeasiipisen suohaukan (mahdollisen arosuohaukan), mutta tilanne oli taas liian nopea lajimäärityksen varmistamiseen.
Seuraavaksi yhteiset kiitokset niin retkiläisiltä kuin oppailtakin, Aki lähti takaisin asemalle. Käytiin vielä kurkkaamassa muutaman minuutin ajomatkan päässä, olisivatko paikalliset turkinkyyhkyt näkyvillä. Aluksi ei näkynyt, mutta pienen pettymisen jälkeen kaksi yksilöä laskeutui hienosti koivun latvaan, josta kaikki ne ehtivät nähdä. Yksi yksilö löytyi vielä pienen kierroksen päätteeksi, jonka tein alueella. Iso kiitos kuskillemme Antille, että suostuit ajamaan ison tilausbussin keskelle asuinaluetta!
Kun bussi lähti taas liikkeelle, vedimme Ollin kanssa huudon, eli kertasimme kaikki päivän aikana havaitut lajit. Kerroin myös metsähanhen jakamisesta kahdeksi eri lajiksi ja näiden ”uusien” lajien toisistaan erottamisesta. Pysähdyttiin vielä paluumatkallakin Karjaan ABC:llä, ja ennen Helsinkiä kaivettiin lajilistalle isolepinkäinen, sekä töyhtöhyyppä. Kiitos huikeasta retkestä kaikille!
Lintulajimäärä: 89
Nisäkäsmäärä: 7 (kettu, saukko, orava, metsäkauris, valkohäntäpeura, kuusipeura ja hirvi)
Opasharjoittelija Niko Aarnio