Perinteisen suositulle retkelle Helsingin Isosaareen lähti innokas 21 hengen ryhmä oppainaan Eero Haapanen ja Cecilia Sippola. Entinen puolustusvoimien linnakesaari sai retkeläisten joukossa vieraikseen ainakin kolme vanhaa varusmiestään – kaksi 70-luvulla palvellutta ja yhden vasta reilut 18 vuotta sitten reserviin siirtyneen (allekirjoittanut).
Sunnuntaiaamu valkeni vilpoisana mutta täysin pilvettömänä, joten aurinko pääsi päivän edetessä lämmittämään sopivasti ja retkisäästä tuli lopulta mitä mainioin. Muuttosääennuste lupaili koko alkuviikon kestäneen tulpan poistumista, mikä ei kuitenkaan vielä retken aikaan ehtinyt merkittävämmin näkyä; saaren alueelta suihki lähinnä jokunen pienempi kurkijoukko ja pari hanhiauraa.
Matkaa perille Santahaminan eteläpuolella sijaitsevaan Isosaareen on Kauppatorilta linnuntietä noin yhdeksän kilometriä, jotka kompakti yhteysalus Taxen taittoi menomatkan suotuisissa oloissa reiluun puoleen tuntiin. Jo matkalla saattoi veneen kyydistä nähdä ensimmäiset allit ja haahkat. Viimeinen pätkä ennen avomerta kulki Haminansalmen läpi Santiksen eteläkärjen vierestä, eivätkä päivän kaksi saariretkiryhmää varmastikaan olleet tässä vaiheessa turhan kaukana toisistaan.
Välittömästi maihinnousun jälkeen saaren päälaiturilla laitettiin kaukoputket pystyyn ja ryhdyttiin haeskelemaan lähivesiltä riskilää, yhtä paikan vakiolajeista. Ensimmäiset mustavalkoiset sukeltelijat paikannettiinkin ihmeteltäväksi idästä Peninniemen edustalta, luultavasti alle 10 sekunnissa tehtävänannosta. Riskilöitä päästiin vielä tovin päästä tarkkailemaan huomattavasti lähempääkin Peninniemen torpedokoeaseman liepeiltä. Myös niemellä pesivät luotokirviset olivat hyvinkin esiintymistuulella ja laululensivät aktiivisesti.
Lintujen ohella päivän reitin varrella nähtävää tarjosivat muun muassa saaren muinaisrannat, veden eri kokoisista kivistä muovaamat pirunpellot. Sodankäynnin ja maanpuolustuksen ajoista muistuttivat tornikanuunoiden lisäksi puolustusvoimien jäljiltä rapistumaan jäänyt rakennuskanta sekä Oolannin sodassa tykinkuulan päähänsä saaneen englantilaismatruusin hautamuistomerkki. Eero kertoili muun havainnoinnin sivussa otteita saaren pitkästä ja värikkäästä historiasta kattavasti pitkin päivää.
Isosaari on Helsingin varmimpia paikkoja teeren yhyttämiseen, joko paikan päällä tai kaukoputkella mantereelta käsin. Kahdesti siivilleen ryteiköstä räpsähtäneet metsäkanat jäivät tällä kertaa harvojen herkuksi – B-kasematin eteläpuolelta lentoon ryminällä polun varresta nousseen mustan kukon näki vain letkan terävin keula ja sulkeiskentän metsästä karanneen kanakaksikonkin ilmeisesti vain yksi silmäpari.
76 hehtaarin saaresta koluttiin retken aikana karkeasti noin luode-kaakko-linjan yläpuolelle jäävä puolikas, lounaisen osan jäädessä odottamaan enempien muuttolintujen paluuta. Evästauko vietettiin puolimatkassa Kuivasaareen päin avautuvalla länsirannalla, jonka vesialueelta piristävimmät löydöt olivat härkälintu ja mustakurkku-uikku.
Saaressa vietetty neljä tuntia ja rapiat kului luonnon ihmeiden parissa kuin siivillä. Paikan päällä saisi helposti poltettua kokonaisen päivänkin, mutta nyt vierailu riitti ainakin tavoitelajien (riskilä, luotokirvinen, teeri) hoitamiseen vähintäänkin kohtalaisen hyvällä menestyksellä. Kun sääkin vielä suosi, oli retki kokonaisuudessaan erittäin onnistunut!
Seuraava Tringan retkikunta Isosaareen toukokuun alkupuolella päässeekin jo seuraamaan muutolta palanneita karikukkoja, vierasvenesataman polun tuntumassa hautovia haahkoja ja kukaties jopa saaren metsissä laulavia pikkusieppoja ja idänuunilintuja.
Retkellä havaitut lajit (54): kyhmyjoutsen, tundrahanhi, merihanhi, kanadanhanhi, valkoposkihanhi, harmaasorsa, tavi, sinisorsa, tukkasotka, haahka, alli, pilkkasiipi, telkkä, tukkakoskelo, isokoskelo, teeri, härkälintu, mustakurkku-uikku, merimetso, harmaahaikara, merikotka, varpushaukka, kurki, meriharakka, tylli, riskilä, lehtokurppa, naurulokki, kalalokki, selkälokki, harmaalokki, merilokki, sepelkyyhky, käpytikka, kiuru, luotokirvinen, västäräkki, punarinta, mustarastas, punakylkirastas, tiltaltti, sinitiainen, talitiainen, puukiipijä, hippiäinen, varis, kottarainen, peippo, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, tikli, hemppo, punatulkku.
Teksti: Ville-Pekka Liimatainen, retkelle osallistunut tringalainen