Perjantai 2.8.
Puoli neljältä iltapäivästä intoa täynnä oleva nuorisoporukka lähti liikkeelle Helsingin rautatieasemalta junalla kohti Hankoa. Muutama retkeläinen hyppäsi mukaan vielä Pasilasta ja Leppävaarasta. Karjaalle päästyämme, suureksi epäonneksemme, taajamajuna ei ollut taaskaan toiminnassa ja jouduimme survomaan itsemme matkabusseihin, jotka lopulta kuitenkin kuljettivat meidät, lähes aikataulun mukaisesti, Hankoon. Hangossa käytiin kaupassa ostamassa viikonlopun ruoat ja hypättiin tutun ja turvallisen Taxi Jessican kyytiin.
Lintuasemalle päästiinkin jo ennen seitsemää, joten iltaretkeilylle riitti hyvin aikaa. Vastassa oli tietenkin lintuaseman pitkäaikaishavainnoija Aki Aintila. Pienen tutustumiskierroksen jälkeen lähdimme iltaretkelle Gåsörsuddenille, eli Gåulle, mikä on pitkä hiekkasärkkä ja vähintään Hangon tärkeimpiä vesi- ja rantalintujen levähdys- ja ruokailualueita. Tähän vuodenaikaan Gåu voi kerätä runsaasti muutolla levähtäviä kahlaajia, tietenkin veden korkeudesta ja säästä riippuen. Heti alkumatkasta särkältä poimittiinkin vanha tundrakurmitsa, joka osoittautui useammalle retkeläiselle jopa elämänpinnaksi! Särkälle päästyämme päästiin kurmitsaa ihailemaan lähempääkin, särkällä viihtyi myös pari valkovikloa, suosirri, sekä muutama tavi ja meriharakka. Hieno auringonlasku kruunasi illan palatessa asemalle. Illalla porukka asettautui asemalle, pari retkeläistä nukkui ulkona teltassa ja loput sisällä. Nukkumaan käytiin puolenyön aikaan, jota ennen retken toinen opas, Pyry, saapui asemalle. Näin retken kokoonpano, 7 retkeläistä ja 2 opasta, oli koossa.
Lauantai 3.8.
Aamu alkoi varhain, reilu puoli tuntia ennen auringonnousua, kun osa lähti Juhon johdolla avaamaan kärjen lintuverkkoja rengastusvakiota varten. Loput porukasta nousivat bunkkerille Pyryn kanssa aloittamaan aamuvakiota (auringonnoususta 4 tuntia kestävä vakioitu muutonhavainnointi). Aamu oli odotetusti melko hiljainen, rengastus oli aamun pääteema, lintuja tuli verkoista lähemmäs 40. Mukavimmat rengastukset olivat 4 kultarintaa ja pari rytikerttusta. Lintujen sulkimista ja pukujen kulumista päästiin tutkimaan ja määrittämään lähietäisyydeltä. Aamuvakiolla muutti alkusyksyn tahdeissa muutama metsäkirvinen, liroparvia, punavarpunen ym. Luotokirvisestä napsahti muutamalle elis! Vakion jälkeen nähtiin vielä hieno 82 mustalintuparvi läheltä ja varpushaukka, joka sekin lähti merelle. Verkot suljettiin kymmenen aikoihin ja ennen yhtätoista päästiin lähtemään Gåulle.
Pari tundrakurmitsaa löytyi tällä kertaa aseman kotilahden pieneltä luodolta, mutta Gåu oli entistä tyhjempi kahlaajista. Nk. turistikeli, sekä korkea vesi ja siksi pieni särkkä lienee syynä. Gåun niityllä sentään saalisteli 3 tuulihaukkaa ja särkällä viihtyi liki 10 räyskää, niitä merkattiin päivälle 14p! Lahden linnut laskettiin ja sen jälkeen siirryttiinkin virittämään särkälle kahlaajakatiskat, joilla oli tarkoitus pyydystää kahlaajia rengastettavaksi. Katiskoja viritettiin kahdeksan kappaletta, kahteen särkän halkaisevaan riviin. Kahlaajat tästä vain puuttuivat! Katiskat viritettyämme palattiin asemalle lounaalle, Pyry olikin valmistellut klassiset kalapuikot ja ranskalaiset.
Lounaan jälkeen lähdettiin taas Gåulle tarkistamaan katiskoja, kuitenkin heikoin tuloksin. Pari meriharakkaa seilasivat edes takaisin katiskojen välissä kuitenkaan menemättä sisään. Iltapäivä otettiin rennommin ja päikkärit maistuivat. Muutama aktiivinen staijari näki bunkkerilla pieniä kahlaajia (tod.näk. suosirrejä) 150m60p. Alkuillan tienoilla grilli laitettiin lämpimäksi, maittavan illallisen jälkeen lähdettiin jälleen Gåulle. Tälläkin kertaa katiskat olivat tyhjinä, mutta sentään katiskojen lähettyvillä ruokaili pari liroa ja suokukko, joten toivoa oli edelleen. Asemalle päästyämme päästiin Akin lämmittämään saunaan, muutamat kävivät uimassakin kotilahdessa. Saunan jälkeen oli iltahuudon aika. Päivän lajimääräksi selvisi 79! Iltahuudon jälkeen lähdettiin parin retkeläisen kanssa Gåulle kääntämään katiskat yön ajaksi. Särkälle oli ilmestynyt yömuutolta 4 rantasipiä, joista yksi oli eksynyt katiskaankin! Vanha rantasipi sai siten renkaan muistoksi. Katiskat käännettyämme palattiin asemalle nukkumaan.
Sunnuntai 4.8.
Aamuvarhain päästiin taas avaamaan verkkoja ja aamuvakiolle. Sää oli eilistä selkeämpi ja auringosta saatiin nauttia jo aikaisin, mikä tosin ei näyttänyt aktivoivan lintuja sen kummemmin. Aamun kohokohta oli ehdottomasti kuudelta 9 pikkukäpylinnun mukana muuttanut kirjosiipikäpylintu! Parvi nousi melko nopeasti korkealle taivaalle ja vain osa porukasta kerkesi ne näkemään. Verkotkin keräsivät tänään vähemmän lintuja, mukavimmat rengastuslajit olivat metsäkirvinen ja sirittäjä, vanha ruokokerttunenkin oli uusi laji retkelle. Se oli jo selkeästi syysmuutolla. Kyhmyjoutsenia laskettiin mereltä aseman vuoden paras määrä, eli 361 lintua. Länsipuolella palloili suuri 400 linnun kottaraisparvi. Aamu- ja rengastusvakion jälkeen lähdettiin koko retkiporukalla Gåulle laskemaan alueen linnut ja virittämään katiskat. Uusina lajeina retkelle oli särkälle ilmestyneet pari töyhtöhyyppää ja pari nuorta pikkulepinkäistä. Pari suosirriä lensi ohi katiskoja virittäessä, mutta eivät laskeutuneet särkälle. Muuten kahlaajat kyllä puuttuivat, varsinkin kun niemen lahdille tuli melojapariskunta, joka ei välittänyt huuteluista, että lahdetkin ovat luonnonsuojelualuetta…
Asemalla syötiin lounasta, Cecilian tekemiä herkullisia tortilloja jauhis- ja kasvistäytteillä. Täydellä vatsalla lähdettiin pienellä porukalla vielä kertaalleen Gåulle ja tällä kertaa katiskoihin olikin erehtynyt nuori västäräkki ja 2 liroa! Lirot tuottivatkin paljon iloa nuorille ja saivat tietenkin renkaan muistoksi. Rengastuksen jälkeen katiskat raahattiin pois särkältä särkän tyvelle ja puhdistettiin pahimmista liejuista. Asemalle palattiin pakkailemaan ja siivoilemaan ja pian, viiden maissa, olikin jo aika lähteä kotia kohti. Tyytyväinen porukka hyppäsi taksin kyytiin ja ennen kahdeksaa olimmekin jo Helsingissä.
Kiitos kaikille nuorille osallistumisesta. Kaikkien kehittymistä ja intoa sekä staijaamisessa, että rengastuksessa on ilo seurata vierestä, toivottavasti näemme jälleen uusien retkien parissa! Oppaat Pyry Laurikka ja Juho Tirkkonen kiittävät!
Teksti: Juho Tirkkonen