Matkakertomus: Tringa Pohjois-Atlantilla 30.9.-7.10.2016

Kirjoittanut retken opas Harri Hölttä
 
 
30.9.
 
Aamulla kokoontuminen Helsinki-Vantaalla oli kahdeksalta ja ensimmäinen lento Kööpenhaminaan lähti puoli kymmenen, koska Fär-saarille ei suoria lentoja ole. Kööpenhaminan kentällä nähtiin mm. kiuruja sekä tuulihaukka.
 
Jatkolento Fär-saarille lähti 12.50 ja perillä oltiin sikäläistä aikaa 14.05. Paikallisoppaamme Silas Olofssonin ja vuokra-autojen löydyttyä lähdettiin heti maastoon ajellen Gásadalurin pikkukylään, missä nähtiin mm. ensimmäiset myrskylinnut, karimetsot ja isokihu.
 

 
Heikki Kantola: Harri ja Silas tapittamassa Fär-saarilla
 
Viereisessä Sørvágurin kylässä vastaan lensi myöhäinen pikkukuovi ja löydettiin rannoilta ensimmäiset lukuisista karikukoista sekä ampuhaukka. Reissun ensimmäinen taigauunilintu löytyi myös Sörvagurista, mutta sen taisi havaita vain Silas – onneksi seuraava lintu Leitisvatnin pohjukassa olleessa pikkukylässä näyttäytyi jo paremmin.
 
Sitten oli edessä vajaan tunnin ajo Fär-saarten pääkaupunkiin Torshavniin, jonka satamasta yhteysalus retkikohteeseemme Suðuroyn saarelle lähtisi. Ennen aluksen lähtöä ehdimme käydä ihmettelemässä satamassa kelluneita 40 riskilää ja samassa paikassa Silas huomasi myös kauempana merellä lentäneen lunnin – laji on hyvin harvalukuinen tähän aikaan lintujen viettäessä aikaansa kaukana merellä. Laivalta onnistuttiin näkemään hieman yllättäen aikainen isolokki, joka on saarilla talvivieras, sekä uusi isokihu. Perille Suðuroylle saavuttiin pimeällä ja etsiydyttyämme hotelliin painuttiin pehkuihin, sillä päivä oli ollut pitkä.
 
1.10.
 
Aamu oli hämmentävä: tuuli, tuo ihmisen pahin vihollinen, oli poissa, vaikka oltiinkin meren ympäröiminä. Aurinko nousi enimmäkseen kirkkaana pysyneelle taivaalle. Oli mitä mainion retkisää.  Ensimmäiset mustarastaat ja alli näkyivät jo hotellin ympäristöstä ja aamupalan jälkeen päästiin liikkeelle avariin maisemiin.
 
Ensimmäinen käyntikohde oli Sandvikin pikkukylä saaren pohjoisosassa. Tutustuminen kylän ympäristöön sekä läheiseen hiekkarantaan paljastivat mm. hernekertun, luotokirvisen, kolme pulmussirriä ja yhdeksän lyhytnokkahanhen parven. Seuraavana oli ohjelmassa Hvalban kylä, mistä lajilistalle saatiin mm. saarella harvalukuinen suokukko, taigauunilintu, reissun ainoa elävä urpiainen, suosirri sekä merellä lennellyt suula ja isokihu.
 

 
 
Pikkulintujen määrät vaikuttivat olevan matalia, koska ei ollut mikään varsinainen pudotuskeli – mutta hyvässä säässä lintuja oli helpompi etsiä.
 

 
Seuraavaksi matka vei yhden pienen metsätupsun komppauksen  jälkeen Famjinin kylään, missä huomio kiinnittyi ensin vuorovesirannalla ruokailleisiin kahlaajiin. Paikalla oli nimittäin neljä tylliä, suosirri, kaksi isokuovia, taivaanvuohi sekä lukuisia karikukkoja. Kylän pikkulintuja koluamassa ollut Silas hälytti äkkiä radiopuhelimella löytäneensä kähmyilevän sirkkalinnun merenrannan kapealta ruohovyöhykkeeltä. Lintu oli sirkkalinnuille tyypillisesti vaikea löydettävä, mutta silti sen verran yhteistyöhaluinen yksilö, että se saatiin useamman kameramiehen toimesta lopulta kuvattua oikein hyvin. Määritys vei ensin pensassirkkalinnun suuntaan linnun näennäisen pitkäpyrstöisyyden vuoksi, mutta kuvien perusteella laji määrittyi lopulta kuitenkin riemukkaasti viirusirkkalinnuksi, joka oli uusi ja odotettulaji Fär-saarille! Muita kylältä löydettyjä varpuslintuja olivat kaksi taigauunilintua sekä pensastasku.
 

 
 
 
Famjinista ajettiin saaren eteläisimpään kärkeen Sumban kylään ja Akrabergin majakkaniemeen.  Siellä paljastui, että jo lähes vuoden (löytöpäivä 11.10.2015) kylän edustan vesillä viettänyt Fär-saarten kolmas allihaahka oli edelleen läsnä. Paras varpuslintulöytö oli puolestaan Silaksen löytämä saarten kuudes viitakerttunen, joka piilotteli eräässä puutarhassa. Merellä nähtiin myös suulia ja tarkemmin määrittämättä jäänyt liitäjä.
 

 
 
Akrabergin niemessä retkiporukkamme keskittyi lähinnä myrskylintujen ja maisemien kuvaamiseen. Onneksi Silas kuitenkin käväisi myös viereisillä pelloilla, sillä sieltä hän äkkäsi lennossa näyttäytyneen palsasirrin! Porukan kokoonnuttua etsimään lintua meni hetki, ennen kuin tajusimme linnun ruokailevan erinomaisesti näkyvillä parinkymmenen metrin päässä suoraan edessämme. Pian lammas kuitenkin ajoi linnun tiehensä. Silas oli todella kaivanut meille kovan lajilistan heti alkuun! Yli odotusten toteutunut ensimmäinen retkipäivä päätettiin paluumatkalla ilta-auringossa tehtyyn maisematieajeluun sekä illalliseen läheisessä Vagurin pikkukaupungissa.
 
2.10.
 
Aamu valkeni eilisen tavoin aurinkoisena ja heikkotuulisena. Päivän mittaan kierreltiin toisaalta uudelleen parhaita eilisiä paikkoja sekä niitä alueita, joissa ei vielä eilen ehditty käymään.  Esimerkiksi Sumbassa allihaahka ja viitakerttunen olivat edelleen paikoillaan, samoin kuin Famjinin viirusirkka. Taigauunilintujen summaksi kertyi päivän mittaan 13 yksilöä.
 
Aamun ensimmäinen uusi retkipinna oli Hovin kylän maisematien alkupäässä merellä uinut mustakurkku-uikku. Sitten ajeltiin Vagurin kylään, missä pikkulammella tarkemman syynäyksen kohteeksi joutunut sotka paljastui lopulta lapasotkaksi. Seuraavina ohjelmassa olivat eilen väliin jääneet Porkerin ja Lopran pikkukylät, joista lajilistalle kertyi mm. kapustarinta, punajalkaviklo ja pajulintu. Sitten ajeltiin taas saaren eteläkärkeen, missä Akrabergin peltojen komppaus paljasti tällä kertaa kaksi nopeasti näyttäytynyttä palsasirriä sekä noin 50 lyhytnokkahanhen parven. Osa porukasta käveli Akrabergistä takaisin alas Sumbaan, missä varmistui eilisten parempien lajien olevan edelleen paikalla ja mm. taigauunilintuja päästiin katselemaan hyvin. Sitten suunnattiin saaren pohjoisosiin, tosin matkalla Hvalbaan pysähdyttiin Hovin kylässä. Hvalban ja Famjinin tsekkaamisen jälkeen päivä olikin taas pulkassa.
 

 
 
3.10.
 
Herätys oli varhain, sillä matka jatkui tänään kohti Islantia. Ensiksi hyppäsimme Torshavniin vievään yhteysalukseen, mistä staijattiin kannella aamun sarastaessa. Torshavniin saavuttuamme ilmeni, että meillä oli vielä muutama tunti tehokasta retkeilyaikaa ennen pääsyä Islannin-laivan lähtöä. Niinpä kävimme mm. vanhassa Kirkjubøurin kylässä, missä nähtiin lisää suulia sekä taigauunilintu. Torshavnissa kompattiin keskustan puistosta retken lajilistalle mm. puolenkymmentä turkinkyyhkyä ja kaupungin rannasta kolme kanadanhanhea. Ja juuri kun olimme jo lähdössä pois, ilmestyi jostain valkoinen haikara kiertelemään paikan ylle! Lintu määritettiin sumeilematta silkkihaikaraksi.

 
Viimeistään tässä vaiheessa voitiin todeta, että reissun pinnalistasta on tulossa hyvin, hyvin kummallinen. Torshavnissa hyvästelimme Silaksen ja kiitimme hienosti alkaneesta reissusta.
 
Smyril Line – yhtiön Norröna-laiva kohti Islantia lähti kahdelta ja loppupäivän valoisa aika kului lähinnä laivan keulasta merelle tähyillen ja valokuvaten. Yleisin laji oli myrskylintu, mutta niiden lisäksi nähtiin myös hieman isokihuja, suulia sekä pari ruokkilintua. Hämmennystä aiheutti laivalle aavalla merellä muutolta laskeutunut pikkulintu, josta ei yrityksistä huolimatta saatu lajia irti.
 
 
4.10.
 
Laivamme saapui Islannin itäosiin, Seyðisfjørðurin pikkukaupunkiin aamuyhdeksältä. Sitä ennen oli kuitenkin ehditty jo havaita mm. laivan kannella lepäillyt jänkäkurppa, kaksi amerikanjääkuikkaa sekä pari grönlanninlokkia ja pikkukajavaa. Eilinen laivapikkulintu määrittyi kivitaskuksi. Ja kun laiva oli jo melkein maissa, laivaa kierrelleestä lokkiparvesta huomattiin erikoisen näköinen lokki – joka pienen ihmettelyn jälkeen määritettiin pohjoisamerikkalaiseksi nokisiipilokiksi! Sendari suosi meitä siis edelleen.
 

 
Laivasta päästyä retkeiltiin ensin itse Seyðisfjørðurissa, mistä nokisiipilokin lisäksi löytyi myös seitsemän virta-allin parvi kaupan nurkalta joesta – jälleen yksi odotettu laji hoitui näin hienosti. Sen jälkeen suuntasimme Breiðdalsvíkin kylään ja siellä sijaitsevaan Blafellin hotelliin, mutta matkalla pysähdeltiin mm. Eskifjörðurissa, Reyðarfjörðurissa ja Fáskrúðsfjörðurissa. Lajilistalle saatiinkin mm. lisää grönlanninlokkeja, reissun ainoiksi jääneet merisirrit Eskifjörðurissa sekä Islannissa vähälukuinen (<100 havaintoa) pilkkasiipi Reyðarfjörðurissa. Myös tunturihaukka näyttäytyi Hafnarnesissa, mutta tilanne oli tarpeettoman nopea eikä lintua löytynyt uudestaan. Breiðdalsvíkiin päästyämme ehdittiin vielä retkeillä kylän rannoilla ja metsiköissä.
 


 
 
5.10.
Säätila oli ihmeellisesti pysynyt koko reissun ajan hyvänä eli täkäläisten kriteerien mukaan sateettomana ja tyynenä, mutta tälle päivälle luvattiin sitten perinteisempää säätä. Onneksi tänään oli kuitenkin ohjelmassa reissun pisimmät ajo-osuudet eikä säätila niinkään päässyt häiritsemään bussissa istumista.
 
Heti majapaikastamme Breiðdalsvíkistä lähdettyä pikkubussimme kuski Sören näytti meille ystävällisesti sähkötolpassa istuneen tunturihaukan – niitä voi kuulemma bussikuskin työssä nähdä päivittäin. lintu oli sen aikaa aloillaan, että kaikki ehtivät näkemään linnun. Ajoreitin varrella pidetyillä pysähdyksillä löytyi mm. kuuden virta-allin ryhmä, joista yksi oli juhlapukuinen lintu, yksi amerikanjääkuikka, kaksi mustakurkku-uikkua, 50 punajalkaviklon parvi, satoja naurulokkeja yms. Þvottássa yritimme Höfnistä meille apuun tulleen Binnin (Brynjulfur Brynjolfsson) kanssa etsiä alueella oleskelevaa Islannin ensimmäistä amerikanmustalintua, mutta se ei onnettoman kelin ja näkyvyyden vuoksi onnistunut. Tavallinen mustalintu saatiin sentään listalle. Sitten ajeltiin Höfnin kaupunkiin, missä Binni esitteli meille sikäläisen lintuaseman toimintaa. Asemalla harjoitetaan pienellä metsäalueella mm. rengastusta. Selvästi tavallisimmat rengastuslajit ovat varpuslinnuista punakylkirastas, niittykirvinen ja urpiainen, mutta renkaisiin on saatu myös mm. valkokurkkusirkun ja viirukerttulin kaltaisia lajeja.
 
Sieltä olikin sitten jo aika lähteä pitkälle ajomatkalle kohti Islannin lounaisnurkkaa Garðuria. Matkalla pysähdyttiin muutamaan otteeseen mm. Jökulsárlónin jäävuoria ihmettelemään ja loppumatkasta keli vielä huononi olennaisesti, mutta perillä oltiin lopulta kymmenen jälkeen. Matkalla saatiin retken lajilistalle myös valkoposkihanhi, jonka nimi islanniksi on muuten ”helsingi”.
 
6.10.

Aamusella suunnattiin ensimmäisenä läheiselle majakalle, mistä oli parantuneessa mutta tuulisessa säässä hyvä seurata merilintujen edesottamuksia. Majakalta nähtiinkin muun muassa kuusi nokiliitäjää, noin 300 ruokkia, noin 150 suulaa sekä muutamia amerikanjääkuikkia, grönlanninlokkeja ja pikkukajavia. Varpuslintupuolelta mainittakoon reissun ainoa lapinsirkku.
 
Tämän jälkeen pysähdeltiin vielä muutamissa paikoissa Garðurissa ja Keflavikissä nähden mm. sorsia ja lokkeja sekä noin 150 kapustarinnan parvi, mutta sitten suunnattiin etsimään amerikantelkkää Sogn-joelta ja Leitisvatn-järveltä. Siitä reissusta tuli kuitenkin matkan varsinaisten kohdelajien suhteen ainoa huti, sillä telkkää ei löytynyt. Kaksi kuvauksellista amerikanjääkuikkaa lämmittivät onneksi mieliä. Sen jälkeen matka alkoikin olla paketissa, Keflavikissä käytiin vielä syömässä ja ajeltiin viimeiseen iltahuutoon Garðurin mökkeihin.
 
7.10.
 
Poislähtöpäivä. Herätys oli aikaisin, koska Keflavikin kenttä on ruuhkaisimmillaan juuri aamuvarhain. Lähtöaikataulua ei helpottanut toisen tilatun lentokenttätaksin myöhästyminen sekä kentän lippuautomaatin temppuilu, mutta kaikki ehtivät kuitenkin hyvin lennolle. Välilasku oli Tukholmassa Arlandan lentokentällä, mistä saatiin vielä piekana ja naakka reissun lajilistalle. Helsinkiin laskeuduttiin ajallaan ja kaikkien matkatavaratkin tulivat perille asti.
 
 
 
Fär-saarten ja Islannin retken 30.9.-7.10. lajilista
 

1. Laulujoutsen. Pieniä määriä (kahdeksan yksilöä) Fär-saarilla, mutta selvästi yleisempi Islannissa, missä selkeä huippupaikka Lónsfjörður (noin 200 lintua paikallisena).
2. Lyhytnokkahanhi. Havaintoja vain Fär-saarilta, mitä kautta Islannin pesimäkantaa olevat linnut muuttavat Brittein saarille talvehtimaan. Suurimmassa parvessa 2.10. noin 50 yksilöä Akrabergin pelloilla, pari pienempää parvea myös muualla.
3. Merihanhi. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa. Eri puolilla villien merihanhien lisäksi määrityksiä haittaamassa kesyjä ja puolivillejä (meri)hanhia.
4. Kanadanhanhi. Yksi havainto, 3.10. kolme lintua Torshavnissa Fär-saarilla.
5. Valkoposkihanhi. 5.10. arviolta 300 yksilöä useammassa parvessa tienvarressa Islannissa Höfnin länsipuolella.

 

6. Haapana. Parhaat summat: 2.10. 22 yksilöä Suðuroylla, 5.10. kymmenen lintua Höfnissä sekä 6.10. yhteensä noin sata yksilöä Garðurissa ja Keflavikissa.
7. Tavi. Fär-saarilla on kolme lintua Suðuroylla, mutta Islannissa enimmillään 4.10. a30 Fáskrúðsfjörðurin pohjukassa sekä 6.10 yhteensä 20p Garðurissa ja Keflavikissa.
8. Sinisorsa. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa.
9. Tukkasotka. Ei kovin yleinen, kymmenkunta lintua sekä Fär-saarilla että Islannissa.
10. Lapasotka. Fär-saarilta 2.10. 1p Vagurissa lammella sekä Islannista 4.10. yhteensä 11 lintua (mm. Fáskrúðsfjörður noin 10p) ja 5.10. vielä yksi lintu.
11. Haahka. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa, selvästi suurimmat kerääntymät 5.10. Höfnissä.
12. Allihaahka. 1.-2.10. 1 naaras p Sumba. Kyseessä on Fär-saarten kolmas allihaahka, joka on ollut paikallisena Sumban vesillä jo lähes vuoden (löytyi suomalaisvoimin 11.10.2015).
13. Virta-alli. Islannissa ainakin 16 yksilöä kolmella paikalla, ensimmäiset seitsemän yksilöä heti Seyðisfjørðurissa joessa kaupan vieressä. Berufjörðurin vuonon kaakkoisosassa tehdyllä pysähdyksellä nähtyihin kuuteen lintuun sisältyi myös yksi juhlapukuinen lintu.
14. Alli. Fär-saarten puolella vain kaksi lintua (1.10. 1p Tvöroyri ja 1p Famjin), mutta Islannista yhteensä nelisenkymmentä yksilöä eri paikoissa, eniten 20 lintua Breiðdalsvíkissa.
15. Mustalintu. 5.10. noin 20 yksilöä Þvottássa. Samassa paikassa noin sadan mustalinnun joukossa oleskellutta, Islannin ensimmäistä amerikanmustalintua ei yrityksestä huolimatta löydetty onnettomien sääolojen ja olemattoman näkyvyyden vuoksi.
16. Pilkkasiipi. 4.10. pari Reyðarfjörðurissa. Laji on Islannissa harvinainen harhailija, alle 100 havaintoa.
17. Isokoskelo. Islannissa kahdella paikalla noin 33 yksilöä.
18. Tukkakoskelo. Tavallinen sekä Fär-saarilla että Islannissa, mutta määrän varsin matalia.

 

19. Kaakkuri. Havaintoja Islannista kaakkoisosan merenlahdilta (Breiðdalsvík ja Berufjörður), yhteensä seitsemän yksilöä 4.-5.10.
20. Amerikanjääkuikka. Fär-saarilla vain yksi, kaukana merellä lyhyesti näyttäytynyt lintu Sumbassa 2.10. Islannissa 4.10. 1jp+1tp/juv Seyðisfjørðurissa laivan saapuessa satamaan, 3.10. 1 jp Berufjörðurin vuonolla Sveinsstekksfossin edustalla sekä 6.10. yhteensä neljä lintua Garðurissa ja 1 jp + 1tp/juv lintua hyvin näkyvissä Úlfljótsvatnilla.
21. Mustakurkku-uikku. 2.10 yksi lintu Suðuroylla Hovin maisematien varrella sekä 5.10. kaksi lintua Berufjörðurin vuonolla Sveinsstekksfossin edustalla.

 

22. Myrskylintu. Runsas sekä Fär-saarilla että Islannissa.
23. Nokiliitäjä ja liitäjälaji. Nokiliitäjiä määritettiin 6.10. kuusi yksilöä Garðurin majakalta ja yksi määrittämätön liitäjälaji 2.10. nähtiin Sumbassa.
24. Suula. Suulia nähtiin etenkin Islannissa Garðurin majakalta (arviolta 150) sekä laivalta (kymmeniä), mutta muutamia myös Suðuroylla 1.10. ja Kirkjuboessa kymmenkunta 3.10.
25. Merimetso. Merimetsoja nähtiin vain Islannissa, yhteensä muutamia kymmeniä.
26. Karimetso. Karimetsoja nähtiin useita kymmeniä Fär-saarilla sekä kymmenkunta myös Islannissa, lähinnä Garðurin alueella.
27. Silkkihaikara. Yksi reissun yllätyslajeista: 3.10. yksi lintu saapui mereltä pyörimään silmiemme eteen Torshavnissa.
28. Harmaahaikara. 6.10. yksi lintu Garðurissa.

 

30. Piekana. 7.10. yksi lintu muuttavana Tukholman lentokentällä.
31. Ampuhaukka. Fär-saarilla yhteensä viisi lintua ja Islannissakin yksi Úlfljótsvatnilla.
32. Tuulihaukka. Yksi lintu 30.9. Kööpenhaminan lentokentällä ja yksi 5.10. autosta matkalla Lónsfjörðurilta Höfniin.
33. Tunturihaukka. 5.10. yksi kuskimme meille osoittama lintu Breiðdalsvíkistä lähtiessä

sekä nopeasti ohi viuhahtaneet yksilöt edellisenä ja samana päivänä.
 

34. Meriharakka. Varsin yleinen, enimmillään 2.10. Suðuroylla 30 lintua ja 5.10. Berufjörðurin vuonolla samoin 30 lintua.
35. Kapustarinta. 2.10. Suðuroylla kaksi lintua ja 6.10. Garðurissa noin 150 yksilön parvi.
36. Tylli. 1.10. 4 juv p Famjin.
37. Pikkukuovi. Yllättäen 30.9. Sørvágur 1p.
38. Isokuovi. 1.-2.10. 2p Famjin sekä 1.10. 1p Sandvik.
39. Karikukko. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa, suurimmat parvet 30 linnun luokkaa.
40. Suokukko. 1.10. 1p Hvalban pikkujärvellä. Laji on harvinainen Fär-saarilla.
41. Pulmussirri. 1.10. a3p Sandvik ja 2.10. a3p Hvalba, ehkä samat?
42. Suosirri. 2.10. 3 juv p Famjin.
43. Merisirri. Vain yksi havainto Islannin puolelta: 4.10. 2p Eskifjorður.
44. Palsasirri. Reissun ensimmäinen jenkkilaji: 1.10. yksi ja 2.10. kaksi lintua Akrabergin pelloilla Fär-saarilla.
45. Punajalkaviklo. Fär-saarilla vain kaksi lintua (2.10. Nes ja Akraberg), mutta Islannissa 5.10. noin 50p Berufjörðurin vuonolla Sveinsstekksfossin kohdalla sekä 6.10. 4p Garðurin ympäristössä.
46. Jänkäkurppa. Kaksi lintua: 4.10. aamulla löytyi yksi lintu m/s Norrönan kannelta lepäilemästä laivan ollessa vielä merellä ennen saapumistaan Islantiin ja lintu lennähti laivasta sen saavuttua Seyðisfjørðuriin. Toinen lintu nähtiin Garðurissa 6.10.
47. Taivaanvuohi. Varsin yleinen, kymmenkunta lintua Fär-saarilla ja parikymmentä Islannissa eri paikoilla.

 

48. Isokihu. Fär-saarilla nähtiin 30.9. kaksi lintua (Gásadalurissa ja lautalta), 1.10. Suðuroylla kaksi lintua sekä 3.10. noin viisi lintua Norrönalta sen lähdettyä Fär-saarilta. Ei nähty enää Islannin puolella.

 

49. Riskilä. Suhteellisen yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa, eniten 30.9. 40p Torshavnin satamassa.
50. Ruokki. Laivalta näkyi sen lähdettyä Fär-saarilta 3.10. yksi ruokki ja yksi määrittämätön ruokkilintu sekä 6.10. Garðurissa majakalta arviolta 300 ruokkia merellä.
51. Lunni. Hieman yllättäen 30.9. yksi lentävä merellä Torshavnin satamassa. Laji on tähän vuodenaikaan erittäin harvalukuinen ja oleskelee lähinnä avomerellä.

 

52. Pikkukajava. Havaintoja vain Islannista 4.10. Seyðisfjørðurin satamasta kahdesta linnusta sekä 6.10. puolenkymmentä lintua Garðurissa ja yksi Keflavikissä.
53. Naurulokki. Fär-saarilta havaintoja vain Torshavnin sataman ympäristöstä, mutta Islannissa yleisempi, esimerkiksi Garðurissa ja Berufjörðurilla useita satoja lintuja.
54. Kalalokki. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa.
55. Selkälokki. Graelsii-rodun vaaleanharmaaselkäisiä lintuja 5.10. yksi Höfnissä ja 6.10. kaksi Garðurissa.
56. Harmaalokki. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa.
57. Grönlanninlokki. Havaintoja vain Islannista, mm. Seydisfjördurista muutama laivan saapuessa satamaan, Eskifjorðurissa puolenkymmentä merisirripaikalla sekä Garðurissa yhteensä kymmenkunta majakalla ja lammikoilla.
58. Isolokki. Ensimmäinen jo 30.9. Torshavnin satamasta lähdettäessä, mutta seuraavat vasta Islannissa 4.10. alkaen. Yksittäisiä lintuja näkyi mm. Seydisfjördurissa, Eskifjorðurissa sekä Garðurissa.
59. Merilokki. Varsin yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa.
60. Nokisiipilokki. Islannin 20. havainto lajista tehtiin 4.10., kun yksittäinen lintu löytyi Seyðisfjørðurissa laivaa kiertelevästä lokkiporukasta laivamme saapuessa satamaan.

 

61. Kalliokyyhky. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa.
62. Turkinkyyhky. 3.10. viisi lintua keskustan puistossa Torshavnissa.

 

63. Kiuru. 30.9. noin viisi lintua Kööpenhaminan lentokentällä.
64. Niittykirvinen. Runsas sekä Fär-saarilla että Islannissa.
65. Luotokirvinen. Harvalukuisena sekä Fär-saarilla että Islannissa.
66. Västäräkki. Noin 15 yksilöä Fär-saarilla ja Islannissakin kaksi.

 

67. Peukaloinen. Sekä Fär-saarilla että Islannissa suhteellisen tavallinen.
68. Punarinta. Kymmenkunta lintua Fär-saarilla, mutta ei Islannissa.
69. Pensastasku. 1.10. 1p Famjin, vähälukuinen laji tähän aikaan syksystä.
70. Kivitasku. Fär-saarilla noin kuusi eri yksilöä, yksi lintu laivalla sen lähestyessä Islantia sekä 6.10. kaksi lintua Islannissa Garðurissa.
71. Mustarastas. Noin 15 yksilöä Fär-saarilla 30.9.-3.10., mutta ei Islannissa.
72. Punakylkirastas. Satoja yksilöitä eri puolilla Islantia 4.-6.10., mutta Fär-saarilla ei laisinkaan.

 

73. Viirusirkkalintu. Fär-saarten ensimmäinen havainto: 1.-2.10. 1p Famjin.
74. Viitakerttunen. Fär-saarten kuudes havainto: 1.-2.10. 1p Sumba.
75. Hernekerttu. Fär-saarilla Suðuroylla 1.10. kaksi ja 2.10. yksi lintua.
76. Taigauunilintu. Fär-saarilla 30.9. kaksi, 1.10. kaksi, 2.10. yhteensä 13 yksilöä sekä 3.10. yksi lintu, minkä lisäksi Islannissa 5.10. yksi lintu Breiðdalsvíkissä.
77. Tiltaltti. 30.9.-2.10. noin 12 yksilöä Fär-saarilla, mutta ei sen jälkeen.
78. Pajulintu. 2.10. 2p Suðuroylla.
79. Hippiäinen. Kaksi havaintoa: 3.10. väh. 4p keskustan puistossa Torshavnissa sekä 4.10. 2p Breiðdalsvík.

 

80. Naakka. 7.10. noin 40p Tukholman lentokentällä.
81. Mustavaris. 1.10. 1p Sumba, ylhäällä maisematielle mennessä. Harvinainen laji Fär-saarilla.
82. Varis. Yleinen sekä Fär-saarilla että Islannissa.
83. Korppi. Harvakseltaan sekä Fär-saarilla että Islannissa.
84. Kottarainen. Yleinen Fär-saarilla, Islannissa sen sijaan vain Gardurin ympäristössä.
85. Varpunen. Yleinen Fär-saarilla mutta Islannissa ei tavattu.
86. Urpiainen. Fär-saarilla 1.10. 1p Hvalba ja Islannissa 5.10. 1 kuollut Höfn.
87. Lapinsirkku. 6.10. 1 n-puk. p Garður.