Helmikuussa lähti matkaan pieni pino kannanottoja. Tringa jätti muistutuksen Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle Tankomäen – Broändan asemaakaavaehdotuksesta. Mielipiteitä jätettiin Uudenmaan 3:nnen vaihemaakuntakaavan luonnoksesta, Östersundomin osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja Pohjanpitäjänlahden ruoppauksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Helsingin hallinto-oikeudelle annettiin vastaselitys Inkoon ja Raaseporin merimetsolupien valitusasiassa.
Tässä lyhyet selostukset kannanottojen sisällöstä.
Tankovainio – Broändan asemaakaavan osalta Tringa katsoo, että kaava on voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Kaavaa laadittaessa ei ole tehty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä luontoselvityksiä. Lisäksi Tringa muistutti tässä yhteydessä Tankomäen edustavan alkuperäisintä helsinkiläistä luontoympäristöä, ja että alueen suunnittelussa tulee ottaa paremmin huomioon alueen luonto- ja virkistysarvot. Muistutuksen Tankomäen kaavaehdotuksesta laati Aki Arkiomaa.
Uudenmaan 3:lla vaihemaakuntakaavalla on tarkoitus mahdollistaa jätevedenpuhdistamon siirtäminen Suomenojalta Blominmäkeen. Tringa muistutti mielipiteessään, että Blominmäki ei ollut puhdistamon sijoitusvaihtoehtoja punninneen ympäristövaikutusten arvioinnin parhaaksi todettu sijoituspaikkavaihtoehto, vaan että Blominmäkeä paremmiksi todettiin sekä Suomenoja että Sammalvuori. Myös Tringa katsoo, että on parasta säilyttää puhdistamo Suomenojalla. Mikäli puhdistamo kuitenkin poistuu Suomenojalta, tulee arvokas lintualue merkitä kaavassa suojelualue merkinnällä ja ympäröivät alueet osoittaa virkistysarvojen, sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi. Tringan mielipiteen laati Margus Ellermaa.
Östersundomin osayleiskaava käsittää Sipoosta Helsinkiin liitetyn alueen sekä osia Sipoosta ja Vantaalta. Alueelle on tarkoitus sijoittaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaan 50 000 – 80 000 asukasta. Tringa muistutti kaava-alueen olevan tärkeä luonnonsuojelulle. Alueella sijaitsevien Natura- alueiden vuoksi näin massiivisen kaavan vaikutuksista tulee toteuttaa Natura arviointi. Tringan mielipiteessä myös nostettiin esille ympäröivien alueiden merkitys Natura-alueen suojeluperustelajeille, kuten kehrääjälle, pyylle ja ruisrääkälle. Tällaisten lajien elinpiirien säilyttäminen vaatii huolellisia selvityksiä. Mielipiteessä myös todettiin etteivät asetetut asukasmäärätavoitteet perustu lain edellyttämiin selvityksiin. Tringa vaatiikin, että alueen suunnittelussa noudatetaan tarkasti sekä luontodirektiiviä että maankäyttö- ja rakennuslakia.
Pohjankurun väylähanke sijoittuu kokonaisuudessaan lintudirektiivin perusteella Natura- verkostoon kuuluvalle alueelle. Lisäksi väylähankkeen vaikutusalueelta löytyy FINIBA- alue (Tammisaaren lintuvedet) ja maakunnallisesti tärkeä lintualue (Pohjanpitäjänlahden perukka). Huolimatta alueen linnustoarvoista hankkeen ympäristövaikutustenarviointiselostus käsittelee linnustoa vain muutamalla lauseella. Tringa vaatiikin mielipiteessään Natura-arvioinnin toteuttamista sekä ympäristövaikutusten arvioinnin täydentämistä linnuston osalta. Tringan mielipiteen laati lintupaikkavastaava Margus Ellermaa.
Raaseporiin ja Inkooseen myönnettyjen merimetson pyyntiä koskevien poikkeuslupien valitusasiassa luvat myöntänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut Helsingin hallinto-oikeudelle asiassa selityksen. Tringalle annettiin mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä selityksessä esille esille nousseisiin seikkoihin vastaselityksessään. Tringa katsoi, ettei ELY-keskus tuonut esille sellaisia seikkoja, joiden perusteella poikkeusluvat olisi voitu myöntää. Poikkeamiseen rauhoituksesta tarvitaan luonnonsuojelulain ja direktiivin perusteella näyttöä vakavasta vahingosta, jota ei voida ehkäistä muilla tavoin. Tringsa katsoo, ettei näyttöä tällaisesta vahingosta ole. Vastaselityksen laati Aki Arkiomaa.
Kannanotoista voi kysellä lisätietoja laatijoilta tai allekirjoittaneelta.
Suojeluterveisin,
Aili Jukarainen
suojelusihteeri@tringa.fi