Kulunut pesimäkesä oli pöllöillä ennätyksellisen hyvä, mutta monien muiden lintujemme pesinnät sujuivat keskimääräistä huonommin, tiedottavat BirdLife Suomi ja Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto.
Pöllöt pesivät maan etelä- ja keskiosissa ennätysmäärin, ja pesintätuloskin oli monella pöllölajillamme erittäin hyvä. Kuluvana syksynä saattaakin olla odotettavissa ennätyksellinen pöllövaellus.
Kuitenkin Pohjois-Suomessa pöllöjä oli heikosti myyrien vähäisestä määrästä johtuen. Maan eteläosan erinomainen myyrätilanne sai myös Lapin pesimälintuna tunnetun piekanan kasvattamaan poikasiaan jopa Suupohjassa ja Pirkanmaalla.
Tutuista pönttölinnuista tiaisilla ja kirjosiepolla oli pesimämenestyksessä runsasta alueellista vaihtelua. Paikoin lähes puolet pesinnöistä epäonnistui. Vaihtelevaa pesintämenestystä selittää muun muassa se, millainen sääjakso vallitsi poikasten kuoriutumisen aikaan.
Monien sorsalintujemme pesimäkannat vähenivät viime vuodesta. Sinisorsaa lukuun ottamatta yleisimmät sorsalajimme saivat vähemmän poikasia kuin normaalisti. Haapanan pesimäkanta on pienentynyt jo pidemmän aikaa, ja lajin 1990-luvun alun parimäärästä on jäljellä vain puolet. Tavin ja telkän poikastuotto jäi viimevuotista heikommaksi erityisesti eteläisessä Suomessa.
Nokikanan kannat romahtivat jo 1990-luvun alkupuolella, eivätkä ne ole siitä elpyneet. Muiden harvalukuisten lajien kuten jouhisorsan, lapasorsan, punasotkan ja tukkasotkan kannat yleensä ottaen taantuivat nekin edellisvuodesta.
Myös tiirojen, lokkien ja kahlaajien pesintätulos oli keskimääräistä heikompi. Pesintöjä tuhosivat kylmä ja sateinen sää, merenpinnan korkeusvaihtelut, minkit ja ihminen.